Nicaragualainen ihmisoikeusjohtaja: ”Valtiota ei voi johtaa ruumiskasan päältä”

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Nicaraguan joukkomielenosoitusten alkamisesta on yli viisi kuukautta mutta kaaos jatkuu. Satoja ihmisiä on kuollut, köyhyys pahenee, matkailu hiipuu, ja yhä useampi pyrkii pois maasta.

– Valtiota ei voi johtaa ruumiskasan päältä, Costa Ricaan paennut Nicaraguan ihmisoikeusyhdistyksen johtaja Álvaro Leiva sanoo. Nicaraguaa aiemmin tukeneet kansainväliset järjestöt ja valtiot sulkevat rahahanojaan ja Yhdysvallat on ryhtynyt pakotetoimiin.

Demokratia ja talouskasvu eivät ole mahdollisia maassa, joka on saanut koko maailman vastaansa sortavan ihmisoikeuspolitiikkansa vuoksi, Leiva summaa.

Epävirallisten arvioiden mukaan ainakin 30 000 henkeä on lähtenyt laillisesti tai laittomasti Nicaraguasta huhtikuun puolivälin jälkeen. Protestit vastustivat aluksi sosiaaliturvan heikennyksiä mutta kääntyivät pian vaatimaan presidentti Daniel Ortegan ja hänen varapresidenttinä toimivan vaimonsa Rosario Murillon eroa.

Työpaikat katoavat, ihmiset lähtevät

Nicaraguan ihmisoikeusyhdistys arvioi, että levottomuuksissa oli syyskuun puoliväliin mennessä kuollut 481, loukkaantunut lähes 2 000 ja pidätetty, siepattu tai kadonnut 1 200. Yleisamerikkalainen ihmisoikeuskomissio on tilastoinut 322 kuollutta ja Nicaraguan hallitus 198.

Mielenosoitukset ovat kutistuneet alkuajoista, mutta poliisi ja armeija tukahduttavat ne edelleen raa’asti.

Liki kolmannes Nicaraguan 6,3 miljoonasta asukkaasta eli köyhyydessä jo ennen levottomuuksia. Ekonomistien mukaan nyt on menetetty yli 215 000 työpaikkaa, joista 70 000 matkailualalta. Turismi on ollut viime vuosina Nicaraguan tärkein valuutan tuoja.

Keskuspankin mukaan pääomaa on kriisin aikana paennut maasta lähes 800 miljoonaa euroa ja investoinnit ovat jäässä. Matkailualan liikevaihto oli tämän vuoden heinäkuussa alle puolet edellisvuotisesta.

Kriisi on tehnyt jo yli miljardin euron loven Nicaraguan kansantuotteeseen, joka on ollut noin 12 miljardia euroa. Viime vuoden talouskasvu ylti 4,9 prosenttiin, ja tälle vuodelle oli ennustettu lähes samaa, mutta nyt puhutaan jo nollasta.

Kriisi on hiljentänyt kadut Leónissa, joka on kuulunut Nicaraguan suosituimpiin matkailukohteisiin. Kuva: Eddy López/IPS

”Synkempää kuin Venezuelassa”

Sosiologi ja ekonomisti Cirilo Otero pelkää, että ruokaturvakin vaarantuu, koska hallituksen kannattajat ovat vallanneet noin 5 000 hehtaaria yksityisiä maita kostoksi siitä, että maanomistajat ovat tukeneet mielenosoittajia.

Yksityisyrittäjät, kansalais- ja opiskelijajärjestöt sekä katolinen kirkko ovat yrittäneet neuvotella hallituksen kanssa kriisin ratkaisusta, mutta tuloksetta.

– Maamme tulevaisuus näyttää synkemmältä kuin Venezuelan, jossa on sentään öljyä. Me olemme riippuvaisia maataloudesta ja turismista, ja ne kärsivät kriisistä, jonka Ortega synnytti sortopolitiikallaan, Otero suomii.

Passijonot kasvavat pääkaupungissa Managuassa. Matagalpasta lähtenyt Alejandro José Mairena aikoo pyrkiä Panamaan.

– Tärkein huolenaiheeni on työ. Ilman työtä ei ole elämää, ja täällä Nicaraguassa ei ole työtä, ei turvallisuutta eikä kehitystä. Se on kaiken loppu, Mairena tiivistää.

Englanninkielinen versio