Hiukan ennen kuin Algerian 82-vuotias presidentti Abdelaziz Bouteflika joutui luopumaan vallasta, maassa suljettiin internet epätoivoisena yrityksenä estää muutos.
Muutamaa viikkoa myöhemmin huhtikuussa Sudanin 75-vuotias presidentti Omar Hassan al-Bashar syöstiin vallasta ja sosiaalisen median välittämä kuva kapinallisista oli naisvoittoinen.
Afrikan viime aikojen vallanvaihdoksissa yhteisinä nimittäjinä ovat ikä ja internet.
Saharan eteläpuolisen Afrikan väestön keski-ikä on 19,4 vuotta.
Ikämiehiä maanosan johtopaikoilla kuitenkin riittää. Nigerian hiljan pidetyissä vaaleissa pääkilpailijat olivat istuva presidentti Muhammadu Buhari, 76, sekä Abubacar Atiku, 72. Yli 70-vuotiaisiin kuuluvat myös Kamerunin Paul Biya, Ugandan Yoweri Museveni, Päiväntasaajan Guinean Teodoro Obiang Nguema Mbasogo ja monet muut.
Heillä riittää kunnianhimoa jatkaa virassaan vaikka perustuslakia muuttamalla – ja joissakin tapauksissa sairaalavuoteelta käsin.
Johtajat laina-ajalla
Vain 5 prosenttia afrikkalaisista on täyttänyt 65, kun noin 70 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Keskimääräinen eliniänodote maanosassa on 61–65 vuotta. Moni johtaja elää jo tilastollisesti laina-ajalla.
Nykyteknologia on tullut kasvavassa määrin tavallisten afrikkalaisten ulottuville, ja sitä pystytään hyödyntämään niin koulutuksessa kun terveydenhuollossakin. Tarvitsemme johtajia, jotka arvostavat tätä mahdollisuutta ja osaavat tarttua siihen.
Afrikan maista esimerkiksi Kongon demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Tšad ja Mali ovat alinta kastia YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä. Internetin käyttömaksut taas kuuluvat niissä maanosan kalleimpiin.
Silti internet on vahva muutoksen airut Afrikassakin. Mobiilitalous tahkosi vuonna 2017 alueella noin 135 miljardia euroa.
Estäminen tulee kalliiksi
Pullonkaulana ovat ikääntyneet johtajat. Moni heistä on syntynyt sukupolvia ennen internetiä, ja kun he yrittävät hallita sitä, kansalaiset joutuvat kärsimään.
Uganda määräsi kesällä 2018 uusia veroja sosiaalisen median ja mobiilirahan käytölle hankkiakseen lisää tuloja ja ”valvoakseen huhuja”. Tiettyjen tilien käyttö väheni päivässä 60 prosenttia. Joulukuuhun mennessä Uganda oli menettänyt viisi miljoonaa netinkäyttäjää verojen vuoksi.
Kun rahaliikenne väheni, varsinkin maaseudun asukkaat ja maatalous sekä sähköinen kaupankäynti kärsivät.
Zimbabwe sulki netin kolmeksi päiväksi tammikuussa hillitäkseen protesteja. Netblocks-sivuston mukaan sulusta kärsi noin 17 miljoonaa ihmistä ja kansantalous menetti yli 15 miljoonaa euroa.
Nuoriso voimavarana
Saharan eteläpuolisen Afrikan suurin voimavara on nuoriso. Väestön keski-ikä on 19,4 vuotta ja 15–35-vuotiaita on 420 miljoonaa. Heistä kuitenkin lähes kolmannes on vailla työtä, Afrikan kehityspankki kertoo.
Afrikan nuorin johtaja, Etiopian Abiy Ahmed, 42, pitää sähköisen kaupan ja julkisten palvelujen kehittämistä tärkeämpänä kuin valtion monopoleja. Hän on myynyt puolet valtio-omisteisesta Ethio-Telecomista ja ilmaissut halunsa avata alaa uusille innovaatioille.
Ikä ei aina ratkaise. Ruandan Paul Kagame, 61, on nostanut maansa Mauritiuksen jälkeen parhaaksi bisnesympäristöksi Maailmanpankin vertailussa. Naapurimaa Burundin Pierre Nkurunziza, 54, taas on ollut 14 vuotta vallassa ilman merkittävää edistystä.
Moni johtaja Afrikassa pelkää, että internet heikentää hänen otettaan vallasta. Algerian kehitystä seurataan nyt silmä tarkkana.
Helppo keino estää vallanpitäjien liiallinen ikääntyminen olisi asettaa heille sama eläkeikäraja kuin virkamiehille. Nigerian Buhari olisi siten 16 vuotta yli-ikäinen presidentinvirkaan.
*Selorm Branttie työskentelee strategiajohtajana mPedigreessä, joka on suunnitellut ensimmäisen tekstiviestipohjaisen sovelluksen piraattituotteita vastaan.
uutiskirje 
