KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Don Quijote ja tuulimyllyt pysyvät aina tuoreina aiheina

Red Nose Companyn sankariparivaljakko Don Quijote (Timo Ruuskanen) ja hänen aseenkantajansa Sancho Panza (Tuukka Vasama).

Red Nose Companyn sankariparivaljakko Don Quijote (Timo Ruuskanen) ja hänen aseenkantajansa Sancho Panza (Tuukka Vasama).

Juha Drufva
25.10.2019 15.26

Red Nose Companyn lämminhenkinen komedia ystävyydestä ja idealismista Tampereen Työväen Teatterin johtaja Otso Kauton ohjauksessa muuttuu Don Quijote de la manselaiseksi. Esitys tarjoaa katsojalle aimo annoksen historiatietoa ja sivistystä ja sen päälle monet hyvät naurut.

Se valottaa eri puolilta esimerkiksi sitä, miten Don Quijoten tuulimyllyjä vastaan käymä taistelu oli aikansa poliittista kritiikkiä katolista kirkkoa vastaan.

Tuulimyllyihin jouduttiin Espanjassa siirtymään, kun rehevät metsät hakattiin 1500-luvulla Espanjan kuninkaallisen sotalaivaston rakentamiseen, kun uskonsotaa Englantia vastaan käytiin. Joet kuivuivat ja vesivoimasta jouduttiin siirtymään tuulivoimaan, jonka katolinen kirkko rahoitti. Tämän sankariparivaljakko Don Quijote (Timo Ruuskanen) ja hänen aseenkantajansa Sancho Panza (Tuukka Vasama) meille kertovat.

Jopa Esperi saattaa näyttäytyä vankilalta ja yksikätinen rosvo täysin moraalittomalta ryöstöapparaatilta, vaikka sillä onkin Veikkauksen lupa. Sekaan mahtuu myös teatterikritiikkiä, ajankohtaista sosiaalipolitiikan kritiikkiä, sekä historiatietoa.

Don Quijote -romaanin kirjoittaja Miguel de Cervantes Saavedra kuoli huhtikuussa 1616, samalla viikolla, kun englantilainen William Shakespeare.

Alun perin Cervantes aikoi kirjoittaa parodian Amadi -ritariromaanista. Kirjoittaessaan hän kiintyi luomiinsa hahmoihin niin, että sepitti tietämättään uuden ajan ensimmäisen taiteellisen romaanin, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1605 ja toinen 1615, ja jäi ainoana renessanssin romaaneista eloon.

Don Quijote on johtopäätös elämästä

Neliosaisen Amadis de Gaula -ritariromaanin ensimmäinen painos ilmestyi 1508. Se on yltiöpäisen haaveellisuuden ja ihanteellisen ritarihengen omituinen ilmaus. Päähenkilö on rohkea ja jalo ritari, heikkojen ja sorrettujen suojelija, puhdas ja uskollinen rakastaja. Jo nuorena hän tutustuu prinsessa Orianaan, josta tulee hänen sydämensä valtiatar, jonka vuoksi hän suorittaa kaikki sankaritekonsa. Lopulta romaanisarja kasvoi 30-niteiseksi Amadis-sarjaksi.

Cervantes vaihtoi suunnan ritariromaanien sievistelevästä opettavaisuudesta asettaen huumorin romaanin perusvoimaksi. Aikansa ylhäisön ihanteiden sijaan Cervantes käänsi romaanissaan nauruksi sen, mitä edelliset sukupolvet olivat ihailleet.

Mitä meidän tulisi oivaltaa Cervantesilta? Dostojevskin mukaan Don Quijote on kitkerintä ironiaa, mitä ihminen voi ilmaista. Jos maailma loppuisi tähän ja ihmisiltä siellä jossain kysyttäisiin: miten on, oletteko ymmärtäneet maanpäällisen elämänne ja mihin tulokseen olette siitä tulleet, voisi ihminen vaieten ojentaa Don Quijoten ja sanoa: Tässä on johtopäätökseni elämästä, voitteko tuomita minut siitä?

Rosa Luxemburgin mukaan luotettavamman historiallisen kulkuvälineen puutteessa kaikki maailmanparantajat ovat ratsastaneet raihnaan Rocinanten satulassa. Ja kaikki Don Quijotet ovat palanneet kotiin ainoana saavutuksenaan mustaksi lyöty silmä.

Onko todellisuus vai uni todellisempaa?

Mille Don Quijotessa nauretaan, mikä siinä ihmisiä vuosisadasta toiseen naurattaa? Ritariromaanit olivat oman aikansa sisäisten sankarien käytös- ja menestystarinaoppaita. Cervantesin kuvauksen kohteena on aikansa viihdeaddikti, liiallisesta ritariromaanien lukemisesta höpsähtänyt viisikymppinen poikamies. Hidalgo Quijada antautuu joutoaikoinaan lukemaan ritariromaaneja sellaisella halulla ja nautinnolla, että unohtaa metsästyksen ja jopa taloudenhoidonkin. Liiallinen ritariromaanien lukeminen ja unen vähyys kuivattavat hänen aivonsa ja vihdoin häneltä menee järki sekaisin. Hän uskoo lukemiensa haaveelliset sommittelut niin totiseksi todeksi, ettei hänen mielestään maailmassa ole mitään sen varmempaa historiaa. Ritariromaanien avulla hän kuvittelee vapautuvansa nykytodellisuuden kokemisesta.

Don Quijoten haaveilu menneen maailman sankariteoista on vastakohta Cervantesin karnevalistiselle, kokeilevalle fantasialle, jonka avulla Cervantes tarkastelee maailmaa. Hän laittaa hullun suuhun ne sanat, jotka hän tarkoittaa oman aikakautensa kritiikiksi. Ja tätä punanenät Ruuskanen ja Vasama oivallisesti hyödyntävät.

Varallisuus vai viisaus etusijalle?

Don Quijote tuntee vanhaa ja uudempaa historiaa, osaa jonkun verran italiaa, arabiaa ja latinaa. Hän siteeraa raamattua ja kirkkoisiä ja on lukenut Ciceroa, Vergiliusta, Horatiusta ja Ovidiusta.

Hän uneksii menneestä ”kulta-ajasta” ja näkee kaiken nykyisen sen hohteessa. Mikään uusi ei herätä hänessä tutkimishalua eikä ihastusta. Siksi hän ei käsitä leikkiä, vaan ottaa kaiken vakavasti. Koska hän ei itse osaa elää, hän ei antaisi muidenkaan elää muuten kuin itse määrittelemiensä kaavojen mukaisesti. Hän ei opi kokemuksistaan mitään, koska hänen haavemaisen idealistinen umpisokeutensa estää näkemästä todellista elämää ja maailmaa.

Sanchon mukaan nykyään ihmiseltä kysytään ennemmin varallisuutta kuin viisautta, koska kultaloimella peitetty aasi on paremman näköinen kuin hyvin satuloitu hevonen. Ritariromaaneja kirjoitetaan joutilasten ajatustemme huvittamiseksi.

Tosin Punanenien esitys ei jätä katsojan aivoja joutilaaksi, ja hyvä niin. Esitys on tehty yhteistyössä teatteri Quo Vadiksen, Tampereen Työväen Teatterin, Kuopion kaupunginteatterin, Lahden kaupunginteatterin ja Turun kaupunginteatterin kanssa.

Red Nose Company: De Miguel de Cervantes: Don Quijote (käännöksenä käytetty Jyrki Lappi-Seppälän suomennosta, WSOY 2013).
Ohjaus ja dramaturgia; Otso Kautto, Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama.
Rooleissa: Timo Ruuskanen ja Tuukka Vasama.
Ensi-ilta Eino Salmelaisen näyttämöllä oli 23.10.2019.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Rikoksessa ja rangaistuksessa on lupa puhua peräti kevään teatterihuipusta. Kuvassa vasemmalta näyttelijät Miro Lopperi, Elena Leeve Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua.

Raskolnikov saapuu Helsinkiin – ”Q-teatteri on aloittanut kauden täysosumalla”

Satu Tuuli Karhu ottaa Sinun, Margot -näytelmän Viljan osan omakseen, intensiivisesti ja muuntautuen.

Berliini, DDR ja menneisyyden ote valtaavat Helsingin kaupunginteatterin – ”Kuinka puoliso saattaa ilmiantaa perheystävän turvallisuuspoliisille?”

Niskavuoren Heta on tullut Lahden kaupunginteatterissa ensi-iltaan.

Epätasa-arvoa ja katkeraa satoa Lahden kaupunginteatterin Niskavuoren Hetassa

Uusimmat

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
05

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään