Suomi haluaa, että uuden välineen kautta myönnettävälle tuelle asetetaan tiukkoja ehtoja, sanoo pääministeri Sanna Marin (sd.). Saksan ja Ranskan ehdotuksen mukaan rahaa jaettaisiin jäsenmaille seitsenvuotisen rahoituskehyksen kautta nimenomaan tukina, eikä lainoina. Merkittävää olisi se, että elpymisrahastoa rahoitettaisiin yhteisellä lainanotolla.
– Kun toimintaympäristössä tapahtuu näin merkittäviä muutoksia, on oltava valmiutta keskustella uudenlaisista ratkaisuista. Kuitenkin on tärkeää, että nämä välineet ovat tarkkarajaisia ja läpinäkyviä. Suomessa eduskunta lopulta päättää voidaanko lähteä mukaan ja minkälaisiin välineisiin, Marin sanoi maanantaina STT:n haastattelussa.
Hallitus ottaa hänen mukaansa tarkemmin kantaa, kun komissio on antanut esityksensä. Päätökset yhteisestä rahankäytöstä tehdään EU-maiden kesken yksimielisesti.
Marinin mukaan Suomi on puhunut lainaperusteisuuden puolesta, minkä hän kertoo tuoneensa esiin komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille heidän puhelinkeskusteluissaan. Suomi ei kuitenkaan ollut mukana tiukinta linjaa ajaneiden maiden Tanskan, Itävallan, Hollannin ja Ruotsin yhteisessä kannanotossa.
– Suomen lähtökohtana on ollut, että jokainen maa vastaa omista veloistaan ja omasta taloudestaan. Suomessa budjettivaltaa käyttää eduskunta, ja tätä on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa. Tilanne kokonaisuudessaan on kuitenkin erittäin haastava. Koronakriisi on yllättänyt kaikki maailman ja Euroopan maat, Marin sanoo.
Hän ei ottanut vielä maanantaina kantaa elpymisrahaston kokoon.
– On väline ja kokoluokka mikä tahansa, sille pitää asettaa myös tiukkoja ehtoja. Sen pitää edistää yhteisiä tavoitteita ja kunnioittaa niitä sääntöjä, joihin olemme yhdessä sitoutuneet. Minkäänlaisesta avoimesta valtakirjasta ei voi olla kyse.
Yhteisiä tavoitteita ovat hänen mukaansa vihreä kasvu, digitalisaatio, kilpailukyky, teollisuuden uudistuminen ja elinvoiman vahvistaminen.
uutiskirje 