Koronasta aiheutuneet lomautukset ovat leikanneet palkkasummaa rajusti, mutta tulonsiirtojen kasvu näyttää osittain paikanneen palkansaajien ostovoimaan syntynyttä vajetta, kommentoi SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen tänään keskiviikkona julkaistun Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (tukuseto) raporttia.
Naukkarinen painottaa, että hyvinvointivaltion turvaverkot ovat osoittaneet tänä keväänä taas tarpeellisuutensa.
Tukuseton laskelmien perusteella palkansaajien ostovoima kääntyi koronakriisin aiheuttaman työttömyyden myötä laskuun. Palkansaajien yhteenlaskettuun ostovoimaan vaikuttaa ansioiden kehityksen ohella työpanoksen määrä, tulonsiirrot sekä verot ja hintojen muutokset.
Kansantalouden palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman arvioidaan kasvaneen 2,1 prosenttia vuonna 2019. Ostovoima vähenee 1,3 prosenttia vuonna 2020, mutta kasvaa jälleen 1,1 prosenttia vuosina 2021 ja 2022.
Palkkasumman tukuseto arvioi pienenevän tänä vuonna työllisyyden voimakkaan vähenemisen myötä vajaat kolme prosenttia. Tulevina vuosina palkkasumman kasvu jatkuu vajaan kolmen prosentin vuosivauhtia.
Tukuseton raportista käy ilmi, että Suomen hintakilpailukyky parani selvästi viime vuosikymmenen loppupuolella, mutta näyttää nyt koronakriisin myötä taas heikkenevän. Tulevaan kehitykseen liittyy kuitenkin normaalia enemmän epävarmuutta. Kilpailukykyarvion pohjana käytetyssä komission ennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi työeläkemaksun alennusta, joka tukee kilpailukykyä tänä vuonna.
– Kilpailukyvyn kehitystä on tietysti aina tärkeä seurata, mutta pandemian aikana hintakilpailukyky ei tietenkään ole meidän merkittävin huoli. Tärkeintä on ehkäistä epidemiaa ja hoitaa sen aiheuttama talouskriisi niin, että työllisyys pääsee mahdollisimman nopeasti palautumaan ennalleen, Naukkarinen toteaa SAK:n tiedotteessa.
Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan tehtävänä on laatia taloudellisia selvityksiä ja laskelmia kansantalouden sekä tulojen ja kustannusten kehityksestä. Lisäksi toimikunta seuraa työmarkkinaratkaisujen toteutumista ja niiden vaikutuksia ottamalla huomioon kustannuskilpailukyvyn asettamat vaatimukset ja työmarkkinoiden toimivuuden.
Valtioneuvoston kanslian asettamassa toimikunnassa ovat edustettuina muun muassa SAK ja muut työmarkkinajärjestöt sekä valtiovarainministeriö.
lehti 