Kuntaliitto arvioi, että korona heikentää kuntataloutta 1,7 miljardilla eurolla ensi vuonna. Liitto vaatii ratkaisuja kuntien hätään budjettiriihessä.
Liitto on kerännyt arviot kuntatalouden kehittymisestä suurimpien kaupunkien ja kuntien talousjohtajilta. Selvityksen mukaan koronavaikutusten rinnalla ensi vuotta rasittavat kunnissa kasvavat kustannukset, valtionosuuksien väheneminen ja verokertymien hidas kasvu.
– Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt helpotusta kuntien ahdinkoon, painottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tiedotteessa.
Kunnat pelkäävät oppivelvollisuuden pidentämisen ja hoitajamitoituksen talousvaikutuksia.
Hänen mukaansa tämän vuoden kuntien tukipaketti kattoi vain osan koronan vaikutuksista kunnille. Tukea tarvitaan myös ensi vuonna.
Kuntaliitto huomauttaa, että kunnat kantavat päävastuun ihmisten palvelujen turvaamisesta koronakriisin keskellä.
– Tämä ei onnistu, jos valtio omalta osaltaan vaikeuttaa kuntien työtä esimerkiksi lisäämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita epidemian keskellä, sanoo Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.
Kunnat pelkäävät uusia kustannuksia
Kunnat pelkäävät oppivelvollisuuden pidentämisen ja hoitajamitoituksen talousvaikutuksia.
– Jos uudet tehtävät aiotaan koronakriisistä huolimatta toteuttaa, tehtävien kustannukset on arvioitava huolellisesti ja kulut korvattava täysimääräisesti, Punakallio vaatii.
Kunnat ovat aloittaneet oman talousarviovalmistelunsa ensi vuodelle. Tilinpäätösarviot näyttävät monissa kunnissa yhä suuria alijäämiä.
Kuntaliiton mukaan myös valtiovarainministeriön talousennuste näytti kuntasektorille historiallisen suurta neljän miljardin euron alijäämää.
lehti 