Viime vuosikymmenen aikana kiinalaiset valtionyhtiöt ovat hankkineet omistukseensa eteläamerikkalaisten maiden sähköverkkoja. Aiemmin ne keskittyivät lähinnä Venezuelan öljyn ja Perun kuparin kaltaiseen raaka-ainetuotantoon, joten energiaverkkojen ostaminen on uusi trendi.
Kiinan valtionyhtiöiden ja vapailla markkinoilla toimivien yhtiöiden kilpailutilanne ei ole reilu, sillä valtio tukee yhtiöitään. Markkinoiden valtaaminen on helpompaa, kun ei tarvitse piitata kannattavuudesta. Kiina vaikuttaa tukevan erityisesti yhtiöitä, jotka toimivat strategisesti tärkeillä sektoreilla, kuten energia-alalla.
Yhtiöillä on runsaasti kokemusta sähköverkkojen rakentamisesta kehitysmaihin, varsinkin Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan ja Länsi-Aasiaan. Ne tietävät, miten toimitaan vaikeissa olosuhteissa. Tämä tekee niistä houkuttelevia kumppaneita Latinalaisen Amerikan maille, joiden sähköverkot ovat usein epäluotettavia.
Tällä hetkellä kiinalaiset valtionyhtiöt omistavat Etelä-Amerikassa sähköverkkoja lähes 20 miljardin euron arvosta. Toistaiseksi yhtiöt ovat investoineet valmiisiin verkkoihin eivätkä ole ryhtyneet rakentamaan niitä alusta alkaen.
Hankinnat herättävät huolta Yhdysvalloissa, jossa pelätään Kiinan käyttävän omistuksiaan painostuskeinoina tulevissa diplomaattisissa kiistoissa. Kiinan valtionyhtiöt voisivat konfliktitilanteessa esimerkiksi kohottaa rajusti energian hintaa tai jopa katkaista palvelun.
Sähköverkot ovat yhä enemmän kietoutuneet kaupunkien digitaaliseen infrastruktuuriin, ja nämä yhteydet saattaisivat tarjota Kiinalle mahdollisuuden rakentaa takaovia, joiden kautta elintärkeisiin järjestelmiin pääsee käsiksi.
Toistaiseksi Kiina on Latinalaisessa Amerikassa heilutellut enemmän porkkanoita kuin keppejä, mutta pandemia on muuttamassa maailmanpoliittista dynamiikkaa.
lehti 