Kun ilmastonmuutos vähentää veden saatavuutta Afrikassa, paikallisyhteisöjen ja valtioiden kesken on odotettavissa konflikteja niukkenevien vesiresurssien hallinnasta.
Kansainvälinen vesiasioiden yhteistyöjärjestö Global Water Partnership (GWP) vaati tammikuisessa julkaisussaan maailman johtajia välittömästi toimittamaan voimavaroja itäisen Afrikan vesikriisin hoitoon. Tutkijoiden mukaan Itä-Afrikassa on meneillään ”sukupolven pahin kuivuus”.
Itä-Afrikka on joutunut ilmastokriisikierteeseen: kuivat kaudet ja tulvat vuorottelevat. Kuivuus on nyt johtanut laajaan laidunmaiden katoon, mikä puolestaan on vienyt karjan vähentymiseen ja humanitaariseen kriisiin.
Kuivuus musertaa
Afrikan kehityspankin mukaan kautta Afrikan kolmannes ihmisistä kärsii veden niukkuudesta päivittäin ja lähes 400 miljoonalla ihmisellä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa on vaikeuksia löytää juomavettä. Globaalisti puolet saastunutta vettä juovista ihmisistä elää Afrikassa.
Unicefin mukaan pelkästään Etiopiassa 6,8 miljoonaa ihmistä on maaliskuun puoliväliin mennessä kiireisen avun tarpeessa, ja toiset 4,4 miljoonaa kärsii kolmen peräkkäisen kuivuuskauden seurauksena akuutista vesipulasta.
– Kuivuuden vaikutus on musertava. Se on johtanut merkittävään muuttoliikkeeseen pahiten kärsineiltä alueilta, Unicefin Etiopian edustaja Gianfranco Rotigliano sanoo. Muuttoliikkeestä puolestaan on seurannut konflikteja yhteisöjen kesken.
– Puhtaan veden puute pahentaa entisestään lasten ja naisten tilannetta. Jos lasten on pakko juoda saastunutta vettä, he altistuvat useille taudeille, kuten ripulille. Ripuli on alle viisivuotiaiden lasten tärkeimpiä kuolinsyitä, Rotigliano toteaa.
Investointikuilu rikkaiden maiden ja Afrikan välillä
Edellinen vakava kuivuuskausi vuonna 2011 tappoi Itä-Afrikassa satojatuhansia. GWP huomauttaa, ettei kansainvälinen yhteisö ole lunastanut silloisen katastrofin johdosta antamiaan lupauksia.
– Pitäisi kaventaa investointikuilua rikkaiden maiden, kansalaisjärjestöjen ja Afrikan maiden kesken. Afrikkalaiset valtiot rahoittavat vesisektoreitaan jo enemmän kuin avustajamaat, GWP:n Afrikan koordinaattori Alex Simalabwi sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan Afrikan mailta vaaditaan lisää kollektiivista toimintaa, jos rikkaammat maat eivät toimi ilmastokriisin edellyttämällä tavalla.
- Rikkaat maat ovat vastahakoisia tunnustamaan, että Afrikka kärsii suhteettoman paljon ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Muutoin ne altistuisivat miljardien dollarien korvausvaatimuksille, brittiläisen Overseas Development -instituutin tutkija Nathan Mason sanoo.
lehti 