Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson kysyy, mahdollistaako valtiovarainministeriön edellyttämä ylikireä aikataulu huolellisen vaikutusarvioinnin ja kansanvaltaisen päätöksenteon hyvinvointialueiden lainanottovaltuuksien ehtojen kohdalla.
Andersson teki asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Valtioneuvosto päätti vastikään kuuden hyvinvointialueen lainanottovaltuuden muuttamisesta vuodelle 2024. Lainanottovaltuuksiin liittyy ehtoja hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisohjelmien laadinnasta tai päivittämisestä, mutta tälle työlle on jätetty aikaa vain muutamia viikkoja.
”Joidenkin viikkojen mittaiset valmisteluajat eivät ole riittäviä.”
Paniikkia
Anderssonin mukaan kansanvallan periaatteiden ja hyvän hallinnon mukainen valmistelutyö kuulemisineen ja vaikutusarviointeineen vie väistämättä aikaa.
– Joidenkin viikkojen mittaiset valmisteluajat eivät ole riittäviä näin valtaville päätöksille. Hallitus pakottaa hyvinvointialueita laatimaan paniikissa rajuja leikkauslistoja, jotka toteutuessaan aiheuttavat peruuttamattomia vahinkoja lähipalveluille, Andersson sanoo.
Hyvinvointialueilla suunnitellaan nyt lainanottovaltuuksien ehtojen kattamiseksi esimerkiksi terveyskeskuksien lakkauttamista ja monien sote-palveluiden heikentämistä, mikä uhkaa enemmänkin kasvattaa kuin säästää sote-menoja.
Toimimatonta
Andersson katsoo, että hyvinvointialueiden investointisääntely on nykymuodossaan osoittautunut ylipäätään toimimattomaksi.
– Lähes kaikki hyvinvointialueet joutuvat hakemaan valtiovarainministeriöltä lisävaltuuksia tarpeellisiin kiinteistöinvestointeihin, sillä lakisääteinen investointimenettely on epärealistinen, Andersson sanoo.
Anderssonin mielestä lainanottovaltuuksien laskentamallia tulisi muuttaa sellaiseksi, että se mahdollistaisi investointeja paremmin ilman, että sen ehdot vaarantavat kansalaisten oikeuden välttämättömiin palveluihin.
uutiskirje 
