Kreikan talouskriisissä on yksi sektori, jota säästöt eivät kosketa. Se on armeija.
Parin viime vuoden aikana armeija on joutunut tinkimään vain hiuskarvan verran, kun taas sosiaaliturvaa on leikattu isoilla saksilla.
Alkaneen vuoden budjetissa meno on entistä hurjempaa. Sosiaaliturvaa aiotaan leikata yhdeksän prosenttia. Mutta asevoimat sen sijaan on saamassa 18,2 prosentin verran lisärahoitusta. Samalla Kreikan maksut sotilasliitto Natolle kasvavat 50 prosenttia.
Tänä vuonna puolustusmenot nousevat 18,2 prosenttia.
Kreikka aikoo lähivuosina toteuttaa suuren varusteluohjelman. Siihen kuuluu muun muassa 60 hävittäjälentokonetta, hinta arviolta lähes neljä miljardia.
Laivasto aikoo hankkia Ranskasta fregatteja neljällä miljardilla, Saksasta sukellusveneitä kahdella miljardilla sekä partioveneitä 400 miljoonalla.
Ilmavoimat haluaa hävittäjäkoneiden lisäksi uusia taisteluhelikoptereita.
Valtava sotilasbudjetti
Kreikan sotilasbudjetti oli toissa vuonna lähes seitsemän miljardia euroa eli kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Nato-liittolaisista vain Yhdysvalloissa osuus on suurempi.
Saksa vaatii Euroopan kriisimailta säästöjä säästöjen perään. Paitsi Kreikan asehankinnoista, joista huomattava osa on Saksasta.
Saksan liittohallitus vaatii Kreikkaa ”kunnioittamaan” Saksan kanssa tehtyjä asekauppasopimuksia, kertoo saksalainen Die Zeit -lehti.
Saman lehden mukaan huhut kertovat, että Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy olisivat syksyllä kehottaneet Kreikkaa jopa lisäämään aseostojaan näistä maista.
Saksan asevientiraportin mukaan toinen kriisimaa Portugali on saksalaisen aseteollisuuden suurin vientimaa. Kakkosena tulee Kreikka. Vuonna 2010 Kreikkaan vietiin Saksasta aseita yli 400 miljoonalla eurolla, muun muassa yksi sukellusvene sekä 223 tykkiä.
uutiskirje 
