Dan Dumitru Zamfirescu, 59, on äänestänyt EU-parlamentissa jo 541 kertaa peräkkäin kyllä.
Toissa viikolla parlamentti käsitteli tupakkalainsäädäntöä. Zamfirescu äänesti kaikkien muutosesitysten puolesta, yhteensä 63 kertaa.
Zamfirescun johdonmukaista äänestyskäyttäytymistä ei haitannut lainkaan se, että monet muutosesitykset olivat keskenään ristiriitaisia.
Zamfirescu ei ole koskaan käyttänyt ainoatakaan puheenvuoroa.
Zamfirescu esimerkiksi kannatti sitä, että pelottelukuvien on peitettävä 50 prosenttia tupakka-askin pinnasta. Mutta hän äänesti myös sen puolesta, että niiden pitää peittää 65 prosenttia.
Pitäisikö shokeeraavien kuvien sijaita askin alaosassa? Kyllä, äänesti Zamfirescu. Vai pitäisikö tupakkayhtiöiden saada itse päättää, mihin ne sijoitetaan? Kyllä, äänesti Zamfirescu.
Äänestämällä voittaa
Zamfirescun vieressä istuva itävaltalainen meppi Martin Ehrenhauser on seurannut romanialaisen kollegansa toimintaa. Ehrenhauser sanoo Der Spiegelin nettisivuilla, ettei Zamfiresculla ole useinkaan edes esityslistoja edessään.
Ilman esityslistoja europarlamentissa on mahdotonta toimia, koska puhemies mainitsee vain asian listanumeron ennen äänestystä, ja äänestykset seuraavat toisiaan muutaman sekunnin välein.
Ehrenhauser sanookin suoraan, ettei Zamfiresculla hänen mielestään ole aavistustakaan siitä, mistä hän äänestää. Todellinen motiivi on raha.
Europarlamentaarikko saa 8 000 euron kuukausipalkan päälle 152 euroa istuntopäivältä kirjautumalla läsnäolevaksi täysistuntoihin. Lisäksi saa toiset 152 euroa päivältä, jos osallistuu vähintään 50 prosenttiin suoritetuista äänestyksistä.
Tieto Zamfirescun 541 peräkkäisestä kyllä-äänestä on peräisin VoteWatch Europe -sivustolta (www.votewatch.eu ). Todennäköisesti romanialainen on äänestänyt vielä useammin kyllä, koska sivusto ei kirjaa kättennostoäänestyksiä.
Aina samaa mieltä
Ehrenhauser on valittu sitoutumattomalta listalta ja joutuu onnettomuudekseen istumaan äärioikeistolaisten joukossa salin takaosassa. Hänen mielestään Zamfirescun toiminta on omiaan lisäämään poliittista apatiaa.
Ehrenhauser kertoo Der Spiegelille harkinneensa, että hän tekisi valituksen vierustoverinsa toiminnasta. Sitten hän tuli toisiin ajatuksiin: ”Jos tuollainen kiero äärioikeistolainen nationalisti alkaisi oikeasti harkita päätöksiään, äänestysten tulos voisi olla paljon huonompi kuin nyt, kun hän ei tee muuta kuin painaa kyllä-nappulaa automaattisesti kuin puunukke.”
Kun Der Spiegel tavoitti Zamfirescun puhelimitse, tämä vastasi – luonnollisesti – ”kyllä”. Muuta hän ei sitten vastannutkaan, kun kuuli kysymyksen.
Useita päiviä myöhemmin Zamfirescu suostui selittämään, että hän äänestää kyllä, koska hän on samaa mieltä ehdotusten kanssa. Hän ei pystynyt muistamaan, koska oli viimeksi äänestänyt ei.
Tausta Securitatessa
Zamfirescun muu toiminta europarlamentissa on linjassa hänen äänestyskäyttäytymisensä kanssa. Hän ei ole koskaan käyttänyt yhtään puheenvuoroa, ei esittänyt mitään aloitetta tai muutosesitystä. Hänen työhuoneensa on yleensä tyhjillään.
Zamfirescu on parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnan jäsen. Muut jäsenet eivät Der Spiegelin mukaan muista nähneensä häntä eivätkä tunnista häntä.
Zamfirescu toimi Nicolae Ceausescun diktatuurin aikana upseerina pelätyssä salaisessa poliisissa Securitatessa. Diktatuurin kaaduttua Zamfirescu löysi poliittisen kotinsa Corneliu Vadim Tudorin äärikansallismielisestä Suur-Romanian puolueesta (PRM).
Myös Tudor on europarlamentin jäsen. Myös hänellä on tapana äänestää kyllä.
Tudor pyrki vuonna 2000 Romanian presidentiksi. Hänen kampanjavaatimuksiaan olivat vankileirien perustaminen sekä joukkoteloitukset jalkapallostadioneilla.
lehti 