Alkuperäisasukkaita pidetään maailman parhaina metsien suojelijoina. Brasiliassa heidän mahdollisuutensa metsien suojeluun ovat hupenemassa maatalouden, kaivosteollisuuden ja sähköntuotannon puristuksessa.
Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat (Terras Indígenas, TI) ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, ja metsien hävittäminen niillä on ollut viime aikoihin saakka hyvin vähäistä.
Viimeisen vuoden aikana metsätuhoja on kuitenkin kertynyt 32 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla.
Hallitus ei vastaa avunpyyntöihin
– Tuhoamalla metsämme he tuhoavat kulttuurimme, tietoisuutemme ja taloutemme, sanoo Almir Narayamoga Surui, joka johtaa koillisbrasilialaista surui-kansaa.
– Me puolustamme metsiämme, koska ne ovat meidän elämämme ja viisautemme.
Metsien tuhoajia ovat laittomat metsurit ja garimpeirosit, kullan ja timanttien kaivajat, jotka tunkeutuvat suruiden maille.
Almir Suruin mukaan he ovat valittaneet asiasta hallitukselle, mutta vastauksia ei ole saatu. Hän epäilee, että hallinnon korruptoituminen heikentää sen mahdollisuuksia toimia metsien hävittäjiä vastaan.
Laittomilla hakkuilla on ympäristövaikutuksia, sanoo Paulo Barreto, Imazon-tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija.
– Ne muun muassa kuivaavat alkuperäiskansojen maiden läpi virtaavia jokia ja altistavat metsiä tulipaloille.
Kontrolloitu metsäpalo eli kulottaminen on yleistynyt ja tuottaa entistä suurempia tuhoja. Kuivuudet toistuvat aiempaa säännöllisemmin ja ankarampina. Herkästi syttyvä maa-aines kasautuu ja kun sateet ovat tavallista niukempia, kuten viime ja tänä vuonna, metsäpalot roihahtavat erityisen helposti.
Amazonin sademetsien laatua heikentävät myös kuivuudet, hakkuut ja muut metsän tiheyttä vähentävät tekijät.
– Ne köyhdyttävät metsiä biologisesti, kun taas metsäpalojen savut vaikuttavat eläinten ja ihmisten terveyteen, Barreto selittää.
Ilmastonmuutos tuo ongelmia
Metsätuhoja pyritään korjaamaan metsänistutuksilla. Xingu Seed -verkoston metsänistutushankkeisiin osallistuvia yrityksiä tuetaan taloudellisesti. Lisäksi hankkeet tarjoavat tulonlähteen alkuperäisasukkaille, jotka keräävät siemeniä istutuksia varten. Niiden puitteissa tarjotaan myös ympäristökoulutusta ja autetaan eri alojen toimijoita verkostoitumaan keskenään.
Sekä metsien suojelu että istutukset ovat välttämättömiä, sillä lähes neljännes maahan sitoutuneesta hiilestä sijaitsee World Resources -instituutin mukaan alkuperäisasukkaiden ja yhteisöjen mailla trooppisissa metsissä.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Brasilian väestöstä 0,45 prosenttia eli 897 000 asukasta kuuluu alkuperäiskansoihin. TI-alueita on 1,17 miljoonaa neliökilometriä eli 13,8 prosenttia kaikesta maa-alasta. Suuri osa niistä sijaitsee alueilla, jotka ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemiselle.
YK:n alkuperäiskansaoikeuksien erityisraportoija Victoria Tauli-Corpuzin mukaan alkuperäiskansat kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, vaikka heidän elämäntapansa ei tuota ympäristöongelmia, vaan pikemminkin ratkaisuja niihin.
Suorien ympäristökatastrofien lisäksi alkuperäiskansojen elämää haittaavat monet kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävät toimet, kuten siirtyminen biopolttoaineisiin ja vesivoimaloihin.
lehti 