Pohjanmaasta ja urheilusta tapaavat ihmisille tulla mieleen lähinnä pesäpallo ja paini. Lakeuksilla on kuitenkin jo vuosikymmenten ajan harrastettu myös kuningaslajia, välillä menestyksekkäästikin. Viime vuosina alueen futista ovat hallinneet VPS Vaasasta ja etenkin SJK Seinäjoelta, joka ylsi muutama vuosi sitten mestaruuteenkin. Ensi kaudella Veikkausliigassa pelaa kolme pohjalaisseuraa, kun edellä mainittujen lisäksi Kokkolan Pallo-Veikot nousi lähes 30 vuoden tauon jälkeen takaisin ylimmälle sarjatasolle.
Kokkolalaisella futiksella on toki pitkät perinteet. KPV perustettiin jo vuonna 1930 alueen suomenkielisten pelaajien kotipesäksi: ruotsinkieliset olivat rykäisseet pystyyn oman GBK:nsa jo kuusi vuotta aiemmin. Molemmat ovat vierailleet satunnaisesti myös pääsarjatasolla, eivät kuitenkaan enää viime vuosikymmeninä. KPV:n plakkarista löytyy yksi Suomen mestaruuskin, vuodelta 1969.
Kaiken kaikkiaan päättynyt kausi oli kokkolalaisille huikea menestys. Paitsi, että KPV onnistui nousukarsinnoissa kaatamaan TPS:n, oli GBK:kin todella lähellä nousta sarjaporrasta ylemmäs. Ykkösen nousukarsinnoissa porilainen Musan Salama oli kuitenkin punaraitapaidoille vielä liian kova vastus.
Suomalainen futis ei ole tavannut kylpeä rahassa.
Kokkolan seudulla onkin tällä hetkellä melkoinen futispöhinä. KPV:n noustua liigaan on kuitenkin sarjassa taas uusi joukkue, jonka olosuhteet eivät täytä liigalisenssikomitean vaatimuksia. Kokkolan Keskuskenttä on kesäisin aivan ihastuttava futispyhättö keskellä kaupunkia, mutta luonnonnurmi ilman valoja on varsin ongelmallinen yhtälö ison osan vuotta. Liigakarsinnoissa saatiin tästä esimakua, kun kurjat myöhäissyksyn säät olivat möyhentäneet kentän vetiseksi perunapelloksi. Ensi kauden varhaisimmat kotiottelunsa KPV pelaakin joka tapauksessa Vaasassa tai Seinäjoella.
Olosuhdeasia ei tietenkään ole tullut keskipohjalaisille yllätyksenä. Itse asiassa seudulla on viritelty jo vuosikymmenten ajan hanketta kokonaan uudesta stadionista, mutta toistaiseksi homma on kaatunut rahan puutteeseen. Vuonna 2008 uutisoitiin hankkeen laittamisesta jäihin yleiseen taloustilanteeseen vedoten, eikä projekti ole toistaiseksi juuri edennyt – nyt laskettu aika uudelle ”hybridiareenalle”, johon kuuluisi myös palloiluhalli, on vuonna 2023. Sen sijaan Kokkolan kaupunginhallitus on esittämässä valtuustolle lisärahoitusta Keskuskentän kunnostamiseksi. Vajaan miljoonan euron investoinnit on tarkoitus kattaa lainarahalla.
Seuralla sinänsä ei ole ollut viime vuosina pikkurahasta puutetta, siitä on pitänyt manageri ja joukkueen taustalla vaikuttavan KPV-Yhtiöiden omistaja Matti Laitinen huolen. Laitinen on kertonut medialle sitoutuneensa viiden vuoden projektiin, jonka päämääränä oli liiganousu. Mies ehti myös aiheuttaa pienimuotoista kuohuntaa viime vuonna uhkaamalla vetää rahansa pois, mikäli nousu jäisi haaveeksi. Kokkolalaisten onneksi Laitinen perui puheensa.
Suomalainen futis ei ole tavannut kylpeä rahassa. Aikaisempina vuosikymmeninä monien seurojen suurin taloudellinen tukija oli jokin paikallinen tehdas, nyt kentälle ja kabinetteihin ovat muun maailman tapaan marssineet mesenaatit. Yksittäiseen rahanlähteeseen nojaaminen on sekä mahdollisuus että uhka. Jos sijoittaja on vakavarainen ja sitoutunut seuran pitkäjänteiseen kehittämiseen (kuten esimerkiksi Stefan Håkans Inter Turussa) voivat tulokset olla erinomaiset.
Kuitenkin mesenaatti voi aina vetää rahansa pois. Tälläkin palstalla ruoditun Kotikenttä-televisiosarjan ensimmäinen tuotantokausi päättyi tilanteeseen, jossa suursijoittaja veti massinsa pois ja seura jäi tyhjän päälle – stadionin nimikin piti vaihtaa. Kotikenttä on fiktiota, mutta vastaava voisi aivan hyvin tapahtua todellisessakin futismaailmassa.
Varmasti jokainen jalkapallon ystävä iloitsee vaihtuvuudesta Veikkausliigassa ja toivoo Kokkolalle vain hyvää. Vauhtisokeuden ja menestyksen hinnalla millä hyvänsä hamuamisen sijaan nyt kaivataan pitkän aikavälin panostuksia ennen kaikkea olosuhteisiin. Menestys tulee, jos on tullakseen.
Viikon vakiorivillä on maajoukkuetauon takia brittien Ykkösliigaa ja kolme Kansojen Liigan ottelua. Kohteessa 11 Ruotsi hakee revanssia Turkista. Keltapaidat johtivat syyskuussa pelattua keskinäistä ottelua jo 2–0, mutta Turkki hoiti homman lopulta 3–2 tehden kaksi maalia aivan pelin lopussa. Huikeasti viime kesän MM-kisoissa kahdeksan parhaan joukkoon itsensä pelannut Ruotsi on kompuroinut Kansojen Liigassa niin, että voittotili on vielä avaamatta. Lokakuinen tasuri Venäjää vastaan oli kuitenkin jo parempi esitys, ja inasen ylipelatun kotisuosikin ohittaminen kiinnostaa. Lähdetään kakkosristillä.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 17.11. klo 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 2(1), 1, 1, 2(X), 2(1), 1(X), 1, 1(X), 2(x), 2, 2.
lehti 