Ottaen huomioon, että kaikkialla ollaan kovasti kamppailevinaan ilmastonmuutosta vastaan, tulokset eivät ole kovin vakuuttavia.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi torstaina vuosikatsauksensa. Sen mukaan kasvihuonekaasujen päästöt olivat viime vuonna ennätyslukemissa, eikä mitään merkkiä trendin kääntymisestä ole.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli 405,5 miljoonasosaa. Se on 146 prosenttia korkeampi kuin esiteollisena aikana.
Hiilidioksidia on ilmakehässä kaksi ja puoli kertaa niin paljon kuin esiteollisena aikana.
WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas sanoi tiedotusvälineille, että viimeksi ilmakehässä oli yhtä paljon hiilidioksidia 3–5 miljoonaa vuotta sitten. Silloin maapallo oli 2–3 astetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinta oli 10–20 metriä korkeammalla.
Vuodesta 2016 vuoteen 2017 hiilidioksidipitoisuus nousi vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta nousu oli lähellä vuosikymmenen keskiarvoa. Pääsyy eroon on se, että vuonna 2016 El Niño -ilmiön vaikutus oli vielä voimakas.
Metaania ja typpidioksidia
Myös ilmakehän metaanipitoisuus nousi edelleen, ja se oli nyt 257 prosenttia korkeampi kuin esiteollisena aikana.
Metaanin osuus lämpenemisestä on noin 17 prosenttia, ja sen suurimmat ihmisen toimintaan liittyvät lähteet ovat karjatalous, riisinviljely sekä kaasu- ja öljyteollisuuden vuodot.
Metaani lämmittää ilmastoa enemmän kuin hiilidioksidi, mutta se pysyy ilmakehässä huomattavasti lyhyemmän aikaa.
Kolmas merkittävä ilmakehän lämmittäjä on ilokaasunakin tunnettu dityppioksidi. Sen pitoisuus on nyt 122 prosenttia verrattuna esiteolliseen aikaan.
Suurimmat ihmisen aiheuttamat dityppioksidin päästöt tulevat maankäytöstä, lannoitteista sekä teollisuudesta.
Lisäksi viime vuonna paljastui, että ilmakehään oli uudelleen päässyt – ilmeisesti Kiinasta – eristeissä käytettävää CFC-11 -kemikaalia, joka on kielletty otsonisopimuksessa. CFC-11 sekä lämmittää ilmakehää että tuhoaa otsonikerrosta.
Pitkäaikainen vaikutus
Nyt ilmakehässä olevat ilmastoa lämmittävät kaasut vaikuttavat vielä satojen vuosien ajan.
Asiantuntijat vakuuttavat kuitenkin, ettei toivottomuudesta ole mitään hyötyä. Esimerkiksi WMO:n apulaispääsihteeri Elena Manaenkova sanoi torstaina tiedotusvälineille, että jokaisella asteen kymmenyksellä ilmaston lämpenemisessä on merkitystä seurausten kannalta, ja samalla tavalla on jokaisella kasvihuonekaasujen pitoisuuden miljoonasosalla.
Korjattu 23.11. klo 10.42 luvut, joissa verrataan pitoisuuksia esiteolliseen aikaan.
lehti 