Tukholman käräjäoikeudessa käsiteltiin pitkin syksyä mobiilioperaattori Telian lahjusskandaalia Uzbekistanissa. Tuomioistuimen toissa viikolla antaman päätöksen mukaan TeliaSonera siirsi vuosina 2007–2010 yli 300 miljoonan euron edestä rahaa Gibraltarissa rekisteröidylle postilaatikkofirmalle operaattorilisenssien saamiseksi Uzbekistanissa. Rahat päätyivät presidentti Islam Karimovin tyttärelle Gulnara Karimovalle.
TeliaSoneran entiset johtajat, ruotsalainen Lars Nyberg ja suomalainen Tero Kivisaari sekä rahansiirtoja koskeneet sopimustekstit laatinut juristi Olli Tuohimaa kuitenkin vapautettiin lahjussyytteistä, sillä käräjäoikeuden mukaan satojen miljoonien rahansiirrot eivät olleet lahjuksia.
Tuomioistuin perusteli päätöstä sillä, että Gulnara Karimova ei ollut Uzbekistanissa matkapuhelinlisensseistä vastannut viranomainen eikä sen vuoksi lahjottavissa oleva henkilö. Tapauksessa sovellettiin Ruotsin vanhaa korruptiorikoksia koskevaa lainsäädäntöä, jossa on tiukat kriteerit sille, kenen voidaan katsoa ottaneen lahjuksia vastaan.
Satojen miljoonien rahansiirrot eivät olleet Tukholman käräjäoikeuden mielestä lahjuksia.
Syyttäjä aikoo valittaa päätöksestä hovioikeuteen, kertoi Ruotsin uutistoimisto TT. Syyttäjä oli vaatinut Kivisaarelle törkeästä lahjuksen antamisesta seitsemän vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeustuomiota ja Tuohimaalle ja Nybergille kuutta vuotta vankeutta.
TeliaSonera oli vuonna 2007 Ruotsin ja Suomen valtioiden omistama. Yhtiön menestyksekkäistä operaatioista Keski-Aasian maissa ja Kaukasuksella vastasivat pitkälti suomalaiset entiset Sonera-johtajat suomalais-turkkilaisen Fintur Holdings -yhtiön nimissä.
Tukholman käräjäoikeuden päätös on varsin hullunkurinen ottaen huomioon, että Telia on jo aiemmin myöntänyt miljoonalahjukset oikeuskäsittelyissä Hollannissa ja Yhdysvalloissa. Syksyllä 2017 Telia sopi Hollannin ja Yhdysvaltojen oikeusviranomaisten kanssa maksavansa 965 miljoonaa dollaria sakkoja ja muita korvauksia viranomaisten lahjonnasta Uzbekistanissa ja yhtiön kirjanpidon väärentämisestä.
Hollannin syyttäjäviranomaisen 11-sivuisessa selvityksessä tapahtumienkulusta kerrotaan Tero Kivisaaren ja muiden neuvotteluista Gulnara Karimovan kanssa sekä monimutkaisista sopimusjärjestelyistä ja rahansiirroista, joiden avulla TeliaSonera sai käyttöönsä operaattorilisenssit, 3g- ja 4g-taajuudet ja oikeudet puhelinnumeroihin.
Hollannin viranomaisten mukaan oli selvää, että presidentin tytär kontrolloi Uzbekistanin matkapuhelinalaa. Lahjusten maksaminen Karimovalle oli edellytyksenä sille, että ulkomainen operaattori pääsi toimimaan maan matkapuhelinmarkkinoilla.
Mafiapomon lailla liiketoimintaa harjoittanut Karimova oli vuosina 2007–2010 Uzbekistanin ulkoministeriön virkamies, varaulkoministeri ja maan pysyvä edustaja YK-järjestöissä Genevessä.
Lahjusjuttua käsiteltiin Hollannissa, koska TeliaSoneran Uzbekistanin toiminnoista ja rahansiirroista Karimovalle vastasivat Rotterdamissa rekisteröidyt tytäryhtiöt Fintur Holdings, Sonera Holding ja TeliaSonera Uzbek Telecom Holding.
Tapausta tutkittiin rikoksena myös Yhdysvalloissa, koska miljoonalahjukset maksettiin dollareissa ja rahansiirrot kulkivat amerikkalaisten pankkien kautta.
Karimova tuomittiin yli miljardin dollarin lahjusten ottamisesta lopulta myös Uzbekistanissa. Hän on ollut vuodesta 2015 kotiarestissa tai vankilassa.
Uzbekistanin lahjusjupakka tuli julki Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n vuonna 2012 esittämässä tv-dokumentissa. Vuonna 2015 SVT paljasti yhdessä Radio Free Europe/Radio Libertyn kanssa vastaavanlaisen lahjusskandaalin myös Azerbaidžanissa.
Selvitysten mukaan rahaa ja omaisuutta oli siirretty ainakin 600 miljoonan euron arvosta Azerbaidžanin presidentin Ilham Alijevin parikymppisten tyttärien nimissä olleille panamalaisille postilokerofirmoille, jotta TeliaSonera sai oikeuden 4g-taajuuksien käyttöön.
SVT:n haastattelemat talousrikosasiantuntijat puhuivat Ruotsin kaikkien aikojen suurimmasta lahjusskandaalista. Tapauksesta ei kuitenkaan nostettu syytettä.
Aiemmin ruotsalaismedia paljasti, että TeliaSonera oli auttanut Valko-Venäjän, Azerbaidžanin ja Kazakstanin viranomaisia salakuuntelemaan toisinajattelijoita.
TeliaSoneran omistamilla operaattoreilla oli vuonna 2015 yli 40 miljoonaa käyttäjää Euraasian markkina-alueen seitsemässä maassa Moldovasta Nepaliin. TeliaSoneran voitoista 34 prosenttia tuli Euraasian alueelta.
Viime vuonna Telia kuitenkin luopui operaattoreistaan Azerbaidžanissa, Kazakstanissa ja Uzbekistanissa. Operaattorit myytiin näissä maissa valtiolle. Yhtiö suunnittelee lähtöä myös Moldovasta.
Telia on edelleen osaomistajana turkkilaisen Turkcellin paikallisessa operaattorissa Ukrainassa ja Valko-Venäjällä.
Suomen valtio ei ole enää omistajana Teliassa. Yhtiön suurin omistaja on Ruotsin valtio 37 prosentin osuudella. Suomalaisten sijoittajien hallussa on seitsemän prosenttia Telian osakkeista.
lehti 