KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Idästä tuli populismin kokeilukenttä

Saksan oikeistopopulistinen AfD on mobilisoinut syrjinnän ja hylkäämisen tunteet sekä ohjauksesta karanneen globalisaation tuottamat pelot poliittiseksi voimakseen.

Saksan oikeistopopulistinen AfD on mobilisoinut syrjinnän ja hylkäämisen tunteet sekä ohjauksesta karanneen globalisaation tuottamat pelot poliittiseksi voimakseen. Kuva: All Over Press/REX/Björn Kietzmann

Inhimillistä sivilisaatiota uhkaa tuhoutuminen ilman nykyisen kapitalistisen tuotanto- ja elämäntavan radikaalia sosiaalistaloudellista muutosta. Näin sanoo Wienin yliopiston politiikan tutkimuksen emeritus professori Dieter Segert.

Jouko Jokisalo
18.5.2019 8.00

Wienin yliopiston politiikantutkimuksen emeritusprofessori Dieter Segert analysoi uusimmassa teoksessaan Transformation und politische Linke. Eine ostdeutsche Perspektive (Yhteiskunnallinen muutos ja poliittinen vasemmisto. Itäsaksalainen perspektiivi) Itä-Euroopan kehitystä, äärioikeiston nousua erityisesti itäisen Saksan alueella ja vasemmiston perspektiivejä. Aikakauden haasteet ovat mittavia.

– Elämäni on ollut repeämien leimaamaa, Segert toteaa.

Hän analysoikin nykykehityksen perustavanlaatuisten muutosten syitä ja merkitystä oman henkilöhistoriansa prisman lävitse:

ILMOITUS
ILMOITUS

– Olen elänyt kahdessa järjestelmässä ja olen ollut molemmissa ammatillisesti menestyksekäs.

Dieter Segert syntyi vuonna 1952 DDR:ssä, opiskeli Humboldt-yliopistossa filosofiaa ja oli stipendiaattina Moskovassa. Hän osallistui vuonna 1987 Humboldt-yliopiston sosialismiteorian paradigman muutosta käsittelevään projektiin, jossa keskittyi sosialismin poliittisen järjestelmän reformiin. Vuodesta 1993 vuoteen 1998 hän toimi vertailevan politiikan tutkimuksen professorina Humboldt-yliopistolla. Sieltä hänen tiensä kulki Prahan, Frankfurtin (Oder), Bonnin kautta Wieniin, jossa hän otti professuurin vastaan vuonna 2005.

”Uusliberalismin
eurooppalainen laboratorio”

Itä-Eurooppa on Segertin mukaan ennen kaikkea ”lännen yleisen kehityksen edelläkävijä”. Tämä läntisestä Euroopasta katsottuna perifeerinen alue toimi hänen mukaansa ”uusliberalismin laboratoriona, jossa testattiin, mitä tapahtuu, jos kapitalistisen markkinatalouden dynamiikkaa vielä voimistetaan”.

Mahdollisuuden tähän antoi se, että sosialismin romahduksen jälkeen jopa sosiaalivaltio ja progressiivinen verotus leimattiin kommunismiksi. Hyväksyttäväksi tulivat yksityistäminen, talouden sääntelyn purkaminen ja yksityisen sektorin kasvattaminen julkisen kustannuksella. Ammattiliittojen heikkous mahdollisti erilaisten tilapäisten ja epätyypillisten työsuhteiden yleistymisen. Esimerkiksi nykyisin Puolassa työläisistä alle viisi prosenttia kuuluu ay-liikkeeseen.

– Itä-Euroopan vasemmistolaiset puolueet, useimmiten reformoidut entiset kommunistiset valtiopuolueet, jotka ovat Euroopan sosialististen puolueiden uusia jäseniä, ovat kyenneet tekemään vähän vastarintaa tälle negatiiviselle kehitykselle, toteaa Segert.

Itäisen Saksan asukkaat kokevat olevansa edelleen toisen luokan kansalaisia.

Ne olivat itse niitä poliittisia toimijoita 1990-luvulla, jotka EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) avustuksella energisesti ajoivat lävitse maissaan uusliberalistista kapitalismia. Tuolloin niiden politiikkaa voidaan lähinnä kuvata ”näennäisvasemmistolaiseksi”, jonka riippakivenä oli myös korruptio.

Tässä valossa Itä-Euroopassa toteutunut radikaalin oikeistopopulismin vallankumous ja ”meidän yhteiskuntiemme edustuksellisen demokratian nykyinen kriisi” ei suuresti ihmetytä Segertiä. Oikeistopopulististen puolueiden nousu valtaan Unkarissa 2010 ja Puolassa 2015 ovat seurausta vasemmistolaisten ja liberaalien poliittisten voimien täydellisestä epäonnistumisesta ja uusliberalistisen politiikan voittokulusta.

AfD ja äänestäjien
pettymys

Uusimpien gallupkyselyiden mukaan AfD on itäisessä Saksassa nousemassa suurimmaksi puolueeksi seuraavissa vaaleissa 23 prosentin kannatuksella. Toiseksi vahvin puolue on kristillisdemokraatit (CDU) 22 prosentilla ja sitä seuraavat vasemmistopuolue Linke 17, SPD 14, Vihreät 12 ja FDP 5 prosentilla (FAZ 21.4.2019).

Mikä on johtanut oikeistopopulistisen AfD-puolueen voittokulkuun itäisessä Saksassa?

Segert painottaa, että kysymyksessä ei ole ainoastaan olemassa oleva sosiaalinen eriarvoisuus, itäisen Saksan teollisuuden alasajo ja ryöstöä muistuttava valtionomaisuuden yksityistäminen. Taustalla on myös itäisen Saksan väestön kokema väheksyntä ja Saksan yhdentymisen jälkeen toteutunut ”rakenteellinen kolonialismi”. Itäsaksalaiset työskentelevät usein toisarvoisissa tehtävissä verrattuna heidän koulutustasoonsa ja pätevyyteensä. Harva tuomari, sanomalehden johtava toimittaja, yliopiston rehtori, professori tai osavaltion viraston osastonjohtaja on kotoisin itäisen Saksan alueelta.

Dieter Segertin mukaan Linkellä ja muulla vasemmistolla pitäisi olla enemmän uskallusta utopiaan.

Dieter Segertin mukaan Linkellä ja muulla vasemmistolla pitäisi olla enemmän uskallusta utopiaan. Kuva: Hansfrieder Vogel

Itäisen Saksan asukkaat kokevat olevansa edelleen toisen luokan kansalaisia. Asenteita kuvaa hyvin Kölnin arkkihiippakunnan tiedottajan Twitter-viesti vaali-iltana vuonna 2017: ”Tšekit, miten olisi: Me otamme teidän ydinjätteet, te otatte Saksin osavaltion?”

Segertin mielestä on välttämätön ymmärtää, että ”itäsaksalainen ei ole laisinkaan epätäydellinen, alikehittynyt länsisaksalainen”.

Väheksynnän tunnetta on voimistanut se, että ”yksipuolisesti on vaadittu ainoastaan itäsaksalaisia sopeutumaan”. Seurauksista Segert toteaa:

– Sille, jolla on hylätyksi tulleen tunne, jää lopuksi vain ”saksalaisuus” – sitä ei häneltä kykene kukaan ottamaan pois.

AfD lupaa niille, joilla on voimattomuuden tunne, jälleen kontrollin saavuttamisen. Segertin mukaan tätä lupausta heijastaa AfD-poliitikko Alexander Gaulandin vaalilause: ”Me otamme maamme takaisin!” Se ilmenee myös AfD:n vaalijulisteissa, joissa syytettiin liittokansleri Angela Merkeliä ”kansanpetturiksi”. Hänen mukaansa taustalla on ajatus: ”Kansa, se olemme ’me saksalaiset’, jotka kaikki poliitikot ovat pettäneet, lukuun ottamatta AfD.”

Segert tiivistää AfD:n menestymisen syyt seuraavasti:

– Puolue on ymmärtänyt mobilisoida tuekseen syrjinnän ja hylkäämisen tunteet, myös ohjauksesta karanneen globalisaation tuottamat pelot. Käyttäessään tunnuksia, jotka rikkovat poliittisen korrektiuden rajat, se puhuu syrjäytyneiden kieltä.

Tämän lisäksi isona tekijänä on uusliberalismin muutoksen prosessi, joka synnyttää vieraantumista suuressa osassa vakiintuneiden puolueiden äänestäjistä. Segert toteaakin:

– Euroopassa lyö oikeistoautoritaaristen populistien hetki. AfD tulee myös ankkuroitumaan länteen.

Vasemmistolainen politiikka ”hirviöiden aikana”

Eurooppaa on uhkaamassa äärioikealta tuleva vastavallankumous. Olemme siirtyneet hallitsemattoman kriisin aikakauteen, jossa vanha kuolee ja uusi ei ole vielä syntynyt. Italialaisen marxistin Antonio Gramscin sanoin olemme menossa kohti ”hirviöiden aikakautta”.

Mikä on vasemmiston vastaus tähän kehitykseen?

Ensinnäkin vasemmisto ei ole identtinen esimerkiksi Saksan Linke-puolueen kanssa. Segertin mielestä poliittiseen vasemmistoon tulee laskea mukaan ne voimat, jotka tavoittelevat oikeudenmukaisuutta, sosiaalistaloudellisista tasa-arvoa, tasavertaisia mahdollisuuksia kaikille ja taistelevat sellaisten tilojen puolesta, jotka mahdollistavat niiden toteutumisen. Tällöin poliittiseen vasemmistoon on laskettava sosiaalidemokratia ja vihreät.

Segertin mielestä kaikilla poliittiseen vasemmistoon laskettavilla voimilla on syytä itsekritiikkiin. Vasemmistopuolue Linke on hänen mukaansa työstänyt liian vähän sosialismin, DDR:n ja omaa puoluehistoriaansa. Siltä puuttuu myös selvä vaihtoehtoinen konseptio ja sitä vaivaa tietty rohkeuden ja radikaalisuuden puute päivittäisessä poliittisessa toiminnassa.

Sosialismin romahdettua hyväksyttäväksi tulivat yksityistäminen, talouden sääntelyn purkaminen ja yksityisen sektorin kasvattaminen julkisen kustannuksella.

Sosiaalidemokratian tila on ”huolestuttava”. Sen syynä on mukautuminen uusliberalistiseen politiikkaan. Vihreiden ongelmana on ekologisten kysymysten irrottaminen sosiaalistaloudellisista kysymyksistä.

Segert vaatii vasemmistolta ”uskallusta enemmän utopiaan”. Hänen mukaansa ”jokaisessa utopiassa piilee nykyisyydessä vaikuttavien trendien hylkääminen”. Kritiikin edellytyksenä on vaihtoehtojen avaaminen.

Toiseksi ”utooppinen kritiikki” avaa tien poliittisen ja yhteiskunnallisen vaihtoehdottomuuden tuolle puolen. Utopioiden toteuttaminen edellyttää kansalaisten poliittista aktiivisuutta, sosiaalisia protesteja ja aktiivisten kansalaisten yhteenliittymistä ja verkostoitumista.

On taisteltava demokratian laajentamisen puolesta talouden sektorilla ja luotava ”edellytyksiä solidaariselle ja demokraattiselle tulevaisuudelle”.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Khumbun jäätikkö Mt Everestillä. Uusi raportti kertoo, että jäätiköt ovat maapallon lämpenemiselle vieläkin herkempiä kuin aiemmin on uskottu.

Jäätiköt jatkaisivat sulamistaan, vaikka maapallon lämpeneminen pysähtyisi heti

Uusimmat

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään