Pelkään sisällissodan puhkeamista. Enemmän kuin mitään muuta Afganistan tarvitsisi yhtenäisyyttä, mutta tällä hetkellä eri ryhmien väliset ristiriidat uhkaavat viedä maamme poliittiseen kaaokseen.
Ashraf Ghani julistettiin presidentinvaalien voittajaksi 18. helmikuuta. Opposition edustaja Abdullah Abdullah ei kuitenkaan ole hyväksynyt virallista vaalitulosta, vaan on julistautunut voittajaksi. Hänellä on paljon kannattajia.
Poliittiset provokaatiot ovat muuttuneet yhä näyttävämmiksi. Uutisten mukaan Abdullah Abdullahin tiimi on asettanut useisiin maakuntiin uudet johtohenkilöt.
Poliittiset provokaatiot ovat muuttuneet yhä näyttävämmiksi.
Presidentinvaalit pidettiin 28. syyskuuta viime vuonna ja niissä oli mukana 13 ehdokasta. Äänestämässä kävi vähän yli kaksi miljoonaa ihmistä, vain pieni osa äänioikeutetuista. Rekisteröitymässä oli käynyt lähes kymmenen miljoonaa ihmistä. Yksi syy, miksi ihmiset eivät osallistuneet vaaleihin oli turvattomuus, mutta myös se, että Taleban oli uhannut iskeä äänestyspaikkoihin.
Vaikka IEC (The Independent Election Commission), riippumaton vaalikomissio, julisti Ghanin voittajaksi, monet afgaanit uskovat, että hänen valintansa on itse asiassa päätetty Yhdysvalloissa. Näin Yhdysvallat jättäisi mieleisensä miehen Afganistanin johtoon, vaikka kävikin rauhanneuvotteluja Talebanin kanssa ja on sotilaallisesti vetäytymässä.
Yhdysvaltojen sekaantuminen vaalitulokseen ei ole asia, jota käsiteltäisiin mediassa. Monet meistä afgaaneista kuitenkin ajattelevat, että Afganistanin asioista määrää Yhdysvallat, eivät afgaanit itse.
Vaikka ihmiset eivät halua, että vieras valtio päättää maan sisäisistä asioista, monet ovat sitä mieltä, ettei Yhdysvalloille kuitenkaan voi mitään. Tässä tilanteessa ei pitäisi ajatella oman etnisen ryhmänsä etua, vaan koko Afganistanin etua. Siksi vaalitulokseen pitäisi tyytyä eikä hukata aikaa ja voimia keskinäiseen riitelyyn.
Sekä Ashraf Ghanilla että Abdullah Abdullahilla on paljon kannattajia. Jos he eivät pääse sovintoon, maan jakautuminen on mahdollista. Monet olisivat tyytyväisiä, jos näin kävisi. He eivät ajattele sitä valtavaa menetystä, jota jakautuminen merkitsisi.
Neljä suurinta etnistä ryhmää, jotka haluavat itselleen valtaa, ovat pataanit, tadžikit, hazarat ja uzbekit. Jokaisella niistä on oma johtajansa.
Yleisesti ajatellaan, että pataanit haluavat pysyä vallassa eivätkä salli muille mahdollisuutta määrätä omista asioistaan, saati saada valtaa. Muut ryhmät haluavat muuttaa tilanteen. Niiden mukaan muidenkin valtaan pääsy olisi vain oikeudenmukaista.
Kun IEC 18. helmikuuta julisti vaalien lopputuloksen, ihmiset olivat huolissaan tulevaisuudesta ja pelkäsivät, että vaalitulos johtaisi kriisiin, koska Abdullah Abdullah oli jo etukäteen ilmoittanut, ettei aio hyväksyä tappiota.
Kriisi myös saatiin. Abdullah syytti Ashraf Ghania vilpillisyydestä ja ilmoitti muodostavansa uuden hallituksen, koska vaalien tulos on laiton. Abdullahin vaalitiimillä oli lupaava nimi Sebat & Hamgaraye (vakaus ja lähentyminen).
Mutta se, mitä vaalituloksen julistamisen jälkeen on tapahtunut, ei lupaa vakautta eikä lähentymistä. Päivä lopputuloksen julkistamisen jälkeen Abdullah Abdullahin kannattajat Panjshirin, Kapisan, Takharin ja Jawzjanin maakunnissa juhlivat Abdullahin voittoa vaaleissa.
Entinen presidentti Hamid Karzai ja Ashraf Ghanin edellisen kauden varapresidentti Abdul Rashid Dostum syyttivät myös riippumatonta vaalikomissiota petoksesta. Heidänkin mukaansa tulos on ennalta päätetty, eivätkä vaalit olleet rehelliset. Näin Dostum nousi Ghania vastaan ja on nyt liittoutunut Abdullah Abdullahin kanssa.
Kaiken lisäksi kiista vaalien tuloksesta on käynnissä samaan aikaan, kun Yhdysvallat on neuvotellut Talebanin kanssa rauhasta.
Taleban ei ollut samaa mieltä vaalien järjestämisestä eikä tue myöskään vaalitulosta. Talebanit ovat jakaneet tiedotetta, jonka mukaan vaalien järjestäminen ja tulos ovat ristiriidassa rauhanneuvotteluiden kanssa. Silti helmikuun viimeisenä päivänä Yhdysvallat ja Taleban allekirjoittivat sopimuksen ulkomaisten joukkojen vetäytymisestä.
Miten käy Talebanin ja Afganistanin hallituksen keskinäisten neuvottelujen? Kenties Yhdysvalloilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin neuvotella Talebanin kanssa, mutta meille afgaaneille ja erityisesti meille naisille tulevat neuvottelut ovat uhka.
Ashraf Ghani on puolestaan vaalituloksen ilmoittamisen jälkeen vedonnut ihmisiin ja kansalliseen yhtenäisyyteen. Hän on korostanut, ettei näe ketään kilpailijanaan ja hänen ainoa pyrkimyksensä on todellinen ja kestävä rauha.
Toivon, että tilanne ratkeaa, sillä pelkään, että vaalituloksen kyseenalaistaminen johtaa levottomuuksien ja väkivallan leviämiseen, kenties jopa sisällissotaan. Jos haluamme edistää kaikkien etnisten ryhmien tasa-arvoista kohtelua maassamme, sen ei välttämättä tarvitse olla kiinni presidentistä. Jos ajattelisimme maamme parasta, emme etsisi vastakkainasettelua.
Käännös Kirsi Mattila
uutiskirje 