Moni näyttää uskovan, että koronavirus loikkasi ihmisiin Wuhanin kalatorilla Kiinassa myytävänä olleista lepakoista. Ilmeisesti ihan näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Kuuluisaksi tullut Huananin kalatori Wuhanissa suljettiin tammikuun alussa useiden työntekijöiden sairastuttua aiemmin tuntemattoman viruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen. Kalojen ja äyriäisten lisäksi torilla oli myynnissä matelijoita, eläviä villieläimiä ja niiden lihaa.
On kuitenkin epävarmaa, myytiinkö torilla lepakoita. Lepakot ovat suurta herkkua Indonesiassa ja Filippiineillä, mutta eivät Keski-Kiinassa.
Ensimmäiset tartunnat Italiaan tulivat Saksasta.
Lääketiedelehti Lancet julkaisi tammikuun lopulla kiinalaistutkijoiden artikkelin, jossa kuvailtiin koronaepidemian alkuvaiheessa sairastuneiden ihmisten oireita ja tartuntalähteitä. Monet sairastuneista olivat Huananin eläintorin kauppiaita ja asiakkaita. Kaikkein varhaisimmat tartunnat todettiin kuitenkin ihmisillä, jotka eivät olleet koskaan käyneet kyseisellä torilla.
Yhdysvaltalainen tartuntatautien professori Daniel Lucey arvioi Science-lehdessä, että ensimmäiset koronatartunnat ihmisissä tapahtuivat jo viime syksynä. Aluksi virus tarttui yksittäisiin ihmisiin Wuhanissa tai muualla Kiinassa ennen kuin se joulukuussa levisi Huananin kala- ja eläintorin työntekijöiden keskuuteen ja käynnisti laajemman epidemian.
Uuden Sars-CoV-2 -koronaviruksen alkuperää ei vielä tunneta. Viruksen perimä muistuttaa jonkin verran eräillä lepakkolajeilla tavattavaa koronavirusta, mutta näiden virusten välillä on myös merkittäviä eroja, joiden vuoksi koronan suoraa tartuntaa lepakosta ihmiseen ei pidetä todennäköisenä.
Lepakoiden koronaviruksia on tutkittu paljon, sillä sars-viruksen uskotaan olevan peräisin lepakoista ja siirtyneen ihmisiin palmunäätien välityksellä.
Tutkijoiden mukaan myös koronavirus on saattanut siirtyä lepakosta johonkin toiseen eläimeen ja siitä edelleen ihmiseen. Väli-isäntälajiksi on ehdotettu muurahaiskäpyä, käärmeitä ja bamburottaa, mutta geenitutkimukset ovat osoittaneet nämä teoriat vääriksi.
Tammikuusta alkaen yli 50 000 ihmistä on joutunut Kiinassa sairaalahoitoon koronan vuoksi. Tähän viikkoon mennessä koronaan on kuollut Kiinassa yli 3 000 ihmistä. Sairastuneiden ja kuolleiden määrät alkoivat vähentyä helmikuussa.
Samaan aikaan kun Kiinassa epidemia rupesi hellittämään, koronakuolemien määrä kasvoi etenkin Iranissa. Aluksi suurin osa Iranin koronatapauksista todettiin Qomissa, jota pidetään maan uskonnollisena pääkaupunkina. Ensimmäiset tartunnat voitiin yhdistää liikemieheen, joka oli vieraillut Wuhanissa Kiinassa.
Iranin epidemiassa on ollut erikoista se, että koronaan on sairastunut ja kuollut huomattava määrä maan korkeimpaan johtoon kuuluvia ihmisiä, ministereitä, uskonnollisia johtajia ja asevoimien komentajia. Kansanedustajista kymmenen prosenttia on saanut koronatartunnan.
Koronaan on kuollut Iranissa yli 2 000 ihmistä. Päivittäisten kuolemantapausten määrä lähti laskuun viime viikolla.
Euroopassa havahduttiin koronavirukseen kunnolla vasta kun Italiassa jalkapallosarjat keskeytettiin pari viikkoa sitten ja maan pohjoiset maakunnat asetettiin karanteeniin.
Tällä hetkellä Italiassa on eniten koronaviruksesta johtuvia kuolemantapauksia koko maailmassa. Keskiviikkoon mennessä Italiassa oli kuollut koronaan yli 7 000 ihmistä. Lukumäärä kaksinkertaistui yhdessä viikossa. Kuolleista 85 prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita.
Korkeaa kuolleisuutta on selitetty sillä, että Italiassa on maailman toiseksi iäkkäin väestö – heti Japanin jälkeen. Ennen koronaa vanhukset elivät pidempään maan korkeatasoisen julkisen terveydenhuollon ansiosta.
Italiassa isovanhemmat ovat myös keskeinen osa perhettä ja usein mukana yhteisissä tilaisuuksissa. Näin virus on voinut helposti tarttua vanhuksiin oireettomilta tai vähäoireisilta perheenjäseniltä.
Koronaepidemian ehkäisemiseksi Italia kielsi kaikki suorat lennot Kiinasta jo tammikuun lopussa. Tämä ei kuitenkaan estänyt koronatartuntoja, sillä Italian ensimmäiset tartunnat eivät tulleet Kiinasta vaan Saksasta.
lehti 