Suuri joukko kansainvälisiä järjestöjä esittää, että maailman köyhimmät maat vapautettaisiin tälle vuodelle lankeavista velkojen maksuista. Näin muiden ongelmiensa lisäksi myös koronakriisin kanssa kamppailevien maiden käyttöön vapautuisi runsaat 25 miljardia dollaria (runsaat 23 miljardia euroa).
Jos myös ensi vuonna maksuun tulevat lainojen ja lyhennysten maksut mitätöitäisiin, köyhimmät maat saisivat käyttöönsä 50 miljardia dollaria.
Aloitteentekijä on Jubilee Debt Campaign ja mukana on lähes 140 järjestöä. Tiistaina julkistettu ehdotus toimitetaan G20-maiden hallituksille, Maailmanpankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF).
Koronakriisin jälkeen köyhimpien maiden velkataakka pitäisi leikata kestävälle tasolle.
Maailmanpankki ja IMF ovat esittäneet, että köyhimpien maiden lainojen lyhennyksiä lykättäisiin koronakriisin vuoksi.
Jubilee Debt Campaignin johtaja Sarah-Jayne Cllifton sanoo, ettei se riitä. Se tuo helpotusta juuri nyt, mutta siirtää kasvavan velkataakan ongelmaa tulevaisuuteen.
Kampanja haluaa, että velkojen maksu sekä julkisille että yksityisille luotottajille lopetettaisiin välittömästi. Näin saataisiin Cliftonin mukaan nopeimmin rahat koronakriisin hoitamiseen köyhimmissä maissa ja varmistettaisiin se, ettei köyhimpien maiden julkisia varoja mene rikkaiden yksityisten keinottelijoiden voittoihin.
Pitkän aikavälin ohjelma
Kansalaisjärjestöjen Eurodad-verkoston mukaan maailman köyhimpien 69 maan tälle vuodelle lankeava velanmaksu on 19,5 miljardia dollaria muille maille ja monikansallisille rahoituslaitoksille sekä 5,9 miljardia yksityisille luotottajille.
IMF on koronakriisin vuoksi varannut 50 miljardia dollaria hätärahoitukseen maille, joiden terveydenhoitojärjestelmä on heikko. Noin 80 maata on tähän mennessä hakenut hätärahoitusta.
Maailmanpankki on varannut 14 miljardia heikoimpien talouksien hätärahoitukseen. Rahaa voidaan käyttää terveydenhoidon lisäksi talouden elvyttämiseen.
Tälle vuodelle esittämiensä velkahelpotusten ohella kansalaisjärjestöjen kampanja ehdottaa, että koronakriisin jälkeen köyhimpien maiden velkataakka leikattaisiin kestävälle tasolle. YK:n puitteissa tulisi luoda järjestelmällinen velkojen uudelleenjärjestelyn prosessi. Velkojen mitätöimisen ja lisärahoituksen ehtona ei pitäisi olla yksityistämistä, sääntelyn purkamista ja kaupan vapauttamista edellyttävä talouspolitiikka.
lehti 