Koronapolitiikka ja kahden oppositioehdokkaan hylkääminen näyttävät katkaisseen kamelin selän Valko-Venäjällä.
Tiistaina sadat mielenosoittajat marssivat pääkaupunki Minskin kaduilla sen jälkeen, kun istuvan presidentin, maata itsevaltaisesti hallitsevan Aljaksandr Lukašenkan haastajille ei annettu lupaa osallistua elokuussa järjestettäviin presidentinvaaleihin.
Ehdokkuus evättiin oppositioehdokas Viktor Babarikolta, jota oli ennalta pidetty vahvimpana haastajana presidentti Lukašenkalle, joka tavoittelee elokuun vaaleissa kuudetta kauttaan.
Entinen pankinjohtaja Babariko otettiin kiinni kesäkuussa, ja viranomaisten mukaan häntä epäillään talousrikoksista. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on tunnustanut hänet mielipidevangiksi.
Keskusvaalikomissio hylkäsi myös toisen oppositioehdokkaan, ex-suurlähettiläs Valeri Tsepkalon, koska hänellä ei komission mukaan ollut riittävästi allekirjoituksia tukijalistallaan.
Päätöksen taustalla on Lukašenkan aito huoli omasta asemastaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau.
– Etenkin Babariko herättää huolta, sillä hän on saanut ihmiset mobilisoitumaan ja kerännyt monia ihmisiä taakseen. Hallitus ei ole osannut odottaa tällaista aktivoitumista, Nizhnikau sanoo.
Kesäkuusta lähtien käynnissä olleet protestit ovat keränneet mukaansa myös joukon aiemmin poliittisesti passiivisia ihmisiä.
Tämä on nostanut erityistä huolta, ja protestit on tukahdutettu väkivaltaisesti. Tiistain mielenosoituksissa otettiin kiinni yli 250 ihmistä, ja protestoijia on uhattu rikosrangaistuksella.
”Hallitus ei tee mitään”
Itsevaltaisesti hallitsevan Lukašenkan aitoa kannatusta on vaikea tietää, mutta hänen suosionsa on arvioitu selvästi horjuvan. Syitä asiaan on kaksi, joista ensimmäinen on talous. Esimerkiksi öljyn hinta on noussut, kun Venäjän tuki on vähentynyt.
– Lukašenkan suosio on aina perustunut niin sanottuun sosiaaliseen sopimukseen kansan kanssa taloudellisesta hyvinvoinnista. Tämä tarkoittaa, että Lukašenka takaa valkovenäläisille tietyn toimeentulon. Nyt tämä sopimus on rikottu viime vuosien talousongelmien vuoksi, Nizhnikau sanoo.
Toinen seikka, johon Lukašenka on nojannut, on turvallisuus. Hän on antanut ymmärtää, että hänen vallassa pysymisensä estää Valko-Venäjää ajautumasta Ukrainan tapaiseen tilanteeseen Venäjän kanssa.
Nyt kansan turvallisuuden tunne on horjunut. Syy tähän on kuitenkin uusi uhka, jonka tuloa itsevaltiaatkaan eivät voineet estää: koronavirus.
– Monia ihmisiä kuolee ja he ovat vaarassa, mutta hallitus ei tee asialle mitään. Tämä on saanut monet ihmiset aktivoitumaan, Nizhnikau sanoo.
Peltotöitä ja traktoreita
Vaikka korona nyt horjuttaa presidenttiä, on hän alusta asti itse vähätellyt sitä. Hän on kutsunut koronapandemiaa ”psykoosiksi” ja sanonut viruksesta aiheutuvaa paniikkia vaarallisemmaksi kuin virusta itseään.
Hän on myös ehdottanut avuksi koronavirukseen työskentelyä maalla. Presidentin mukaan ”traktori ja pellot parantavat kaikki”. Valko-Venäjällä ei ole myöskään otettu käyttöön samanlaisia tiukkoja rajoituksia kuin muissa maissa.
Samaan aikaan koronavirus on runnellut maata pahasti. 9,5 miljoonan asukkaan maassa on todettu yli 65 000 koronatartuntaa, mikä on suurimpia lukemia Euroopassa. Esimerkiksi asukasmäärältään samankokoisessa Unkarissa on todettu vain hieman yli 4 200 tartuntaa.
Koronaan liittyviä kuolemantapauksia Valko-Venäjällä on kirjattu 50 miljoonaa asukasta kohti, mutta luvun arvioidaan olevan todellisuudessa tätäkin isompi.
Vaaraton ehdokas mukaan
Koko oppositiota presidentti ei ole kuitenkaan tukahduttanut.
Ehdolle päästettiin tiistaina Svetlana Tihonovskaja, joka asettui ehdolle sen jälkeen, kun hänen aviomiehensä Sergei Tihonovski vangittiin. Videobloggaajana tunnettu Sergei Tihonovski pyrki aiemmin itse ehdokkaaksi ja nimitteli kampanjassaan Lukašenkaa ”torakaksi”.
Vaikka Lukašenka on nojannut vahvasti Venäjään, ovat hänen välinsä Venäjään olleet myös osin riitaisat.
Nizhnikaun mukaan Tihonovskajan ehdokkuus hyväksyttiin todennäköisesti siitä syystä, että häntä ei pidetä niin suurena uhkana.
– Ensimmäinen syy tähän on sukupuoli, sillä Valko-Venäjällä vallitsevat yhä vahvat sukupuolistereotypiat. Toinen on se, että hänen miehensä on vangittuna, jonka vuoksi he ajattelevat, että Tihonovskajaa on helppo uhkailla ja painostaa, hän sanoo.
Venäjän kouran alle?
Protesteista huolimatta on selvää, että Lukašenka jatkaa vallassa, Nizhnikau sanoo.
– Lukašenkalla on hallussaan koko vaalikoneisto. Ääniä ei edes lasketa, vaan tulos on käytännössä annettu.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että protestien vaikutukset jäisivät mitättömiksi. Vaikutuksia voi olla etenkin naapurimaa Venäjän kanssa, Nizhnikau sanoo.
Vaikka Lukašenka on nojannut vahvasti Venäjään, ovat hänen välinsä Venäjään olleet myös osin riitaisat. Venäjän tavoite on ollut puskea Valko-Venäjä yhä enemmän oman vaikutusvaltansa alle.
– Lukašenka on aina kyennyt vastustamaan Venäjän painostusta sillä, että Venäjä voi yrittää poistaa hänet vallasta, mutta muistuttamalla, että Venäjän pitäisi myös päästä eroon hänen tukijoistaan. Nyt Venäjä näkee, että presidentti on heikentymässä ja menettämässä kansan tukea, Nizhnikau sanoo.
Nizhnikau uskoo, että tämä ajaa Lukašenkan neuvottelemaan paineen alla enemmän Venäjän kanssa ja Venäjä tulee käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Venäjä voi halutessaan painostaa siitä hyvin riippuvaista Valko-Venäjää monilla keinoin: niin talouden, elintarvikkeiden kuin energian kautta.
Samalla Venäjä toivonee, että Valko-Venäjän käyttämät kovat otteet mielenosoittajia kohtaan heikentäisivät jälleen sen suhdetta Euroopan unioniin, joka on yrittänyt lämmitellä suhteitaan maan kanssa viime vuosina.
lehti 