Sabah Abdi, kymmenvuotias maalaistyttö Somalimaan ja Etiopian rajaseudulta pärjäsi hyvin äskeisissä koulun kokeissa. Kyläkoulunsa 400 oppilaan joukossa hän oli kolmanneksi paras.
Vielä kolme vuotta sitten Sabahin päivät kuluivat kotipuuhissa ja vuohia paimentaen, eikä hänellä ollut toivoakaan päästä kouluun. Hänen paimentolaisvanhemmillaan ei ollut varaa lukukausimaksuihin.
– Olen hyvin iloinen, että olen kyläkoulun kolmen parhaan oppilaan joukossa. Toiveeni on valmistua lääkäriksi ja parantaa kylän sairaita, kun kasvan aikuiseksi, Sabah kertoo.
Sabahin peruskoulu tarjoaa opetusta ilmaiseksi, sillä se saa tukea YK:n kriisialueiden koulutusrahastolta Education Cannot Wait (ECW).
Sabahin äiti Anab Jama jää kylään lasten kanssa, kun hänen miehensä liikkuu karjansa kanssa ruokaa ja vettä etsimässä.
– Minä jäin tänne huolehtimaan lapsista, sillä en halua heidän jäävän vaille ilmaista opetusta, Jama selittää.
Alle puolet käy koulua
Somalimaan kansallinen koulunkäyntikeskiarvo on 49 prosenttia pojilla ja 40 prosenttia tytöillä. Maalaisyhteisöjen lapsista 26 prosenttia käy koulua ja maan sisäisessä pakolaisuudessa elävistä lapsista vain 16 prosenttia.
Toistuvat kuivuudet, ruokaturvan järkkyminen, vesipula, köyhyys ja eriarvoisuus haittaavat pyrkimyksiä saada suurempi määrä Somalimaan lapsia kouluun. Maan tämän osan perheet ovat riippuvaisia karjastaan, josta saavat sekä ravintoa että tuloja. Perheet vaeltavat karjan kanssa etsimässä hyviä laitumia ja sateita.
Koulu paimentolaislasten tarpeisiin
Kesällä 2019 Somalimaan hallitus ja ECW lanseerasivat Somalimaan jatkuvien kriisien keskellä eläville lapsille ja nuorille monivuotisen kestävyysohjelman, jolla parannetaan laadukkaan opetuksen saatavuutta. Seuraavana vuonna kouluun ilmoittautuneiden paimentolaisyhteisölasten määrä kasvoi huomattavasti, 12 prosentista 50:een.
– Koulutus vaatii aina pitkän tähtäyksen suunnittelua. Kuivuuden vaivaamilla alueilla perheet ovat alati liikkeellä ja lapset tekevät raskaita töitä karjan parissa. Maalaisperheissä kotityöt lankeavat pääasiassa tytöille, Unicefin koulutusasiantuntija Safia Jibril Abdi kertoo. Hän johtaa ECW:n rahoittamia ohjelmia Somalimaassa.
– Aloitimme iltapäiväopetuksen vuonna 2019. Koulunkäynnin ajoittaminen iltapäivään sopi maalaisperheiden elämänrytmiin, Abdi selittää koululaisten määrän äkillistä kasvua.
Turvallinen ympäristö
Ohjelman kohderyhmänä ovat kymmenen vuotta täyttäneet lapset, joille on mahdollista paimentolaisen elämäntavan puitteissa viidessä vuodessa saattaa päätökseen keskiasteen opintonsa.
– ECW:n monivuotisten investointien vaikutus Sabahin ja muiden syrjäytyneiden tyttöjen ja poikien elämään lämmittää sydäntä ja innoittaa. Monet näistä lapsista ja nuorista saavat ensimmäistä kertaa elämässään oppia turvallisessa ja hyväksyvässä ympäristössä, ECW:n johtaja Yasmine Sherif sanoo.
Kautta Somalimaan paikalliset yhteisöt ovat perustaneet koulutuskomiteoita takaamaan kouluopetuksen jatkuvuutta.
– Oli erittäin tärkeää tehdä projekti kestäväksi paikallisyhteisöille. Tytöillä on koulussa tiettyjä erityistarpeita, kuten tarve saada terveyssiteitä, joita me toimitamme heille. Tämä auttaa teini-ikäisiä tyttöjä pysymään koulussa myös kuukautisten ajan, Abdi kertoo.
Viime vuonna ECW tuki opetuspakettien jakelua, jotta somalimaalaiset lapset voisivat jatkaa koulunkäyntiään koronasulun aikana. Paikallisten yhteistyökumppaneiden ja Somalimaan opetusministeriön valmistamissa paketeissa oli kirjoja ja aurinkoenergialamppuja. Vuoden 2020 lopulla koulut avattiin jälleen.
lehti 