Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden julisti tämän vuoden huhtikuussa, vajaa neljä kuukautta presidenttinä toimittuaan, että Yhdysvaltojen joukot vetäytyvät Afganistanista. Aluksi ilmoitus herätti lähinnä epäilystä – olihan vetäytymistä vilauteltu jo vuosia.
Vuonna 2012 Biden oli twiitannut Barack Obaman varapresidentin roolissa, että Afganistanista lähdetään vuonna 2014. Siitä huolimatta joukot olivat yhä maassa lähes pari vuosikymmentä myöhemmin. Moni uskoi, että myös tällä kertaa lupaus jää yhtä tyhjäksi. Näin kävi Obaman lupauksen kanssa sulkea Guantanamo Bayn vankila heti otettuaan viran vastaan. Vankila on yhä toiminnassa tänäkin päivänä.
Tällä kertaa alkaa kuitenkin näyttää siltä, että muutos tulee todella tapahtumaan. Joukkoja on jo alettu vetää pois, ja Biden julisti, että kaikki ovat vetäytyneet syyskuun yhdestoista päivään mennessä – tasan 20 vuotta WTC-iskujen jälkeen. Nuorimmat Afganistanin sodassa taistelevat ovat nuorempia kuin sota itse.
Mutta mitä kahdenkymmenen vuoden sodankäynnin aikana on saatu aikaan, ja mitä Yhdysvaltojen ja sen tukijoiden joukkojen vetäytyminen tarkoittaa Afganistanille ja maailmanpolitiikalle?
Pitkä ja
monimutkainen sota
Sotaa Afganistanissa on käyty jo vuosikymmeniä. Maan sisällissota alkoi vuonna 1978 ja Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen maahan 1979. Toisen kylmän sodan suurvallan kaaduttua keskustelu on kuitenkin keskittynyt Yhdysvaltojen toimiin.
Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syyskuun 11. päivän iskujen seurauksena vuonna 2001, tavoitteenaan syrjäyttää maata hallinnut Taliban-liike ja siellä toiminut terroristijärjestö al-Qaida. Vuosien mittaan sodasta on tullut osa terrorisminvastaista sotaa, ja ainakin nimellisenä pyrkimyksenä on ollut tuoda vakautta konfliktien repimään maahan.
Sotaa on käyty pitkälti samaan aikaa Irakin sodan kanssa, jonka myötä myös keskustelu molemmista sodista on ollut samanaikaista. Niinpä etenkin anti-interventionistinen – suvereenien valtioiden konflikteihin puuttumattomuutta korostava – kritiikki on korostunut sodista puhuttaessa.
Irakin sota aloitettiin valheellisiin perusteisiin vedoten. Jälkeenpäin myös monet sodan aikaisemmat kannattajat ovat myöntäneet, että syy on ollut pitkälti hegemonian saavuttamisessa Lähi-idässä, sekä luonnollisesti arvokkaassa raaka-aineessa öljyssä. Afganistanin sodan narratiivi ei kuitenkaan ole aivan yhtä selkeä, mikä on hidastanut vaatimuksia poistua maasta.
Afganistanista on käytetty lempinimeä ”imperiumien hautausmaa”, ja Yhdysvallat näyttää tulevan uusimmaksi nimeksi tähän listaan. Kahdenkymmenen vuoden sodankäynnin jälkeistä vetäytymistä ei voi pitää ainakaan voittona.
Maa ei ole saavuttanut vakaampaa asemaa, ja rauha näyttää olevan jopa kauempana kuin vuosikymmen sitten, kun poistumisesta puhuttiin vakavasti ensimmäistä kertaa. Taliban on kaikkea muuta kuin syrjäytetty ja vetäytyminen tulee luultavasti vain vahvistamaan sen asemaa.. YK arvioi vuonna 2020 sen hallitsevan 50–70 % maasta urbaanien keskuksien ulkopuolella. Yhdysvaltojen ja NATO-joukkojen aloittaessa alueelta poistumisen, on Taliban jo hyökännyt Afganistanin puolustusvoimia vastaan.
Vuonna 2020 neuvotellun rauhansopimuksen mukaisesti Taliban on jättänyt ulkomaalaiset joukot pitkälti rauhaan. Sopimuksen mukaan Yhdysvallat vetäytyy maasta 14 kuukauden aikana, jos Taliban täyttää sopimuksen ehdot.
Voi kuitenkin olla, että se ehtii vielä taistella myös länsijoukkojen kanssa. Talibanin mukaan Yhdysvaltojen olisi pitänyt sitoutua maasta poistumiseen ensimmäinen toukokuuta 2021 mennessä, joka oli alkuperäisissä neuvotteluissa mainittu päivämäärä. Biden kuitenkin asetti takarajaksi symbolisen yhdestoista syyskuuta.
Afganistanin sota on Yhdysvaltojen historian pitkäkestoisin sota. Nuorimmat sodassa taistelleet sotilaat ovat nuorempia kuin sota itse, ja on olemassa perheitä, joissa useampi sukupolvi on taistellut sodassa. Tätä onkin korostettu paljon, kun sodasta puhutaan Yhdysvalloissa. Yhdysvaltojen heikko sosiaaliturvajärjestelmä mahdollistaa sotilaiden rekrytoinnin etenkin alemmista sosiaali- ja tuloluokista, sillä puolustusvoimissa palveleminen takaa terveydenhuollon ja polun korkeakoulutukseen, joita ei muuten välttämättä olisi.
Afganistanin sota tunnetaan myös termillä ”forever war” eli ikuisuussota. Termillä viitataan pitkäkestoisiin sotiin, joilla ei näytä olevan selvää loppua. Sana kuvaa hyvin 20 vuotta jatkunutta interventiota, jonka aikana on tullut niin voittoja kuin tappioita, mutta ei selkeää ratkaisua. Jos pyrkimyksenä olisi ollut ainoastaan syyskuun 11. päivän iskut toteuttaneen al-Qaidan päihittäminen, olisi tavoite saavutettu jo vuonna 2011, kun järjestön johtaja Osama bin Laden teloitettiin pakistanilaisessa turvatalossa. Kuten kymmenen vuotta myöhemmin on nähtävissä, sota kaikkea muuta kuin loppui siihen.
Perinteisen sodankäynnin lisäksi Afganistanissa on käyty myös toista taistelua, jota joskus kutsutaan salaiseksi sodaksi. Siinä missä Irakin miehityksen perusteena pidettiin maan öljyvarantojen haltuunottoa, on Afganistanissa kyse toisenlaisesta raaka-aineesta – heroiinin valmistukseen käytettävästä oopiumista.
Yhdysvaltojen sota huumeita vastaan on ollut käynnissä myös Keski-Aasiassa tämän salaisen sodan myötä. Kuten myös muualla maailmassa, myös Afganistanissa Yhdysvallat on häviämässä tämän sodan. Oopiumin tuotanto ei ole vähentynyt, vaan päinvastoin sen osuus BKT:stä on kasvanut 2000-luvun aikana ja kasvatukseen käytetty alue vain suurenee.
Toinen, vähemmän puhuttu aihe on Afganistanin mineraalivarat, jotka ovat toinen alueen rikkaus. Jo Neuvostoliiton joukot kartoittivat näitä varantoja ympäri maata, ja Yhdysvallat jatkoi tätä myöhemmin. Arvokkaat kromiittikaivokset ovat usein militanttien hallussa, joka johtaa konflikteihin Afganistanin hallituksen ja Yhdysvaltojen kanssa. Afganistaninkin konfliktissa yhtenä motiivina on toiminut raha. Tämä koskee kuitenkin vain valtaapitäviä eikä suinkaan suurta joukkoa siviilejä, jotka sodan jalkoihin jäävät.
Kotka jatkaa,
kyyhkyä ei tule
Yhdysvaltojen vetäytymisessä ei ole kyse Bidenin hallinnon suoraselkäisyydestä tai rauhaa tavoittelevasta ulkopolitiikasta. Prosessi aloitettiin jo Donald Trumpin valtakaudella Trumpin käytyä neuvotteluja Talibanin kanssa.
Kuten usein politiikassa, pitkiä prosesseja ei voi pitää yksittäisten suurmiesten onnistumisina. Lisäksi Biden on puheissaan korostanut, että vetäytyminen ei tarkoita rauhanpolitiikkaa – se vain mahdollistaa resurssien keskittämisen muualle. Etenkin Kiinan kanssa kärjistyvät suhteet on nostettu esiin. Myös Pentagonin budjetti jatkaa kasvamistaan, eikä Yhdysvalloista ole vetäytymisen myötä tulossa rauhankyyhkyä maailmalla.
Vetäytyminen kertoo siitä, kuinka ikuisuussodissa sotimisesta on tullut sisäpoliittisesti entistä epäsuositumpaa. Afganistania pidettiin ”Neuvostoliiton Vietnamina” mutta nyt siitä on tulossa myös Yhdysvaltojen toinen Vietnam. Ensisijaisesti Yhdysvaltojen ja Nato-joukkojen vetäytyminen Afganistanista kertoo Yhdysvaltojen hegemonisen aseman heikkenemisestä.
Yhdysvallat ei ole enää maailmanpoliisi, joka toimii omin sanojensa mukaan vapauden puolesta, vaan suurvalta, joka keskittyy vahvistamaan itseään sisältäpäin. Se, että kahdessakymmenessä vuodessa ei ole saavutettu mitään merkittävää rauhanprosessia, kertoo epäonnistumisesta tässä roolissa.
Yhdysvaltojen heikkenevä hegemonia on tervetullutta maailmassa, jossa yhdenkään valtion ei tulisi hallita yli muiden suvereenien valtioiden. Se jättää kuitenkin taakseen valtatyhjiön, ja jää nähtäväksi, kuka tyhjiön tulee täyttämään.
Kiina on alueella hallitseva supervalta, joka on etenkin talousmahdillaan kiristänyt otettaan vallankahvasta. Lisäksi Afganistanin naapurivaltio Pakistan on kiristyvässä konfliktissa Intian kanssa. Lännen vetäytyminen alueelta ei tule tuomaan rauhaa konfliktiherkälle alueelle – mutta rauhaa ei ole tuonut sen läsnäolokaan. Afganistanin sodan jälkeen jääkin mietittäväksi, onko lännellä enää roolia maailmanpoliisina, saati onko sillä koskaan ollutkaan.
Lopulta Yhdysvaltojen läsnäolo ei ole saavuttanut Afganistanissa mitään hyvää, ainakaan nettona katsottuna. On totta, että esimerkiksi naisten asemaa on onnistuttu parantamaan jonkin verran. Vetäytyminen tulee kuitenkin tarkoittamaan Talibanin vahvistumista, joka tulee luultavasti viemään tätä kehitystä taaksepäin. Samalla epäonnistumiset terrorismin kitkennässä ja muun muassa oopiumin kasvatuksen lisääntyminen ovat johtaneet väkivaltaisuuksiin.
Myös Yhdysvaltojen muut sodat ovat vaikuttaneet tilanteeseen. Irakin sota on ollut keskeinen osa Isis-terroristijärjestön syntyä ja nousua. Isisin pääosin kukistuttua Irakin ja Syyrian alueella on johtanut tilanteeseen, jossa se vahvistaa asemiaan muualla maailmassa. Afganistan on yksi näistä paikoista. Tälläkin hetkellä Isis ja Taliban taistelevat toisiaan vastaan maassa. Tällä tavoin myös muut sodat ovat päätyneet vaikuttamaan alueen epävakauteen. Mitään sotia ei käydä tyhjiössä – etenkään suurvaltojen sellaisia. Irakin ja Afganistanin sodat ovat tästä hyvä esimerkki.
Epävarma
tulevaisuus
Täydellistä vetäytymistä prosessi ei kuitenkaan tarkoita. Vaikka sotajoukkoja maassa vähennetään, on Biden sanonut aikovansa pitää maassa niin kutsutut antiterrorismijoukot. Se, kuinka paljon näitä joukkoja tulee olemaan ja millaisen roolin ne ottavat, jää nähtäväksi, mutta on selkeää, ettei länsimaiden läsnäolo pääty täysin.
Lisäksi on luultavaa, että Afganistanissa käy kuten Irakissa, ja maahan jää palkkasotilasjoukkoja. Kuten aiemmin mainittu, on Afganistanissa merkittäviä luonnonvaroja oopiumin ja mineraalien muodossa, jolloin on tarvetta yksityisille armeijoille, jotka suojelevat yritysten omaisuutta.
Muiden länsimaiden tavoin Suomi on Yhdysvaltojen myötä vetämässä sotilaitaan pois Afganistanista. Viimeiset suomalaissotilaat poistuivat maasta kesäkuussa. Mediassa on analysoitu aihetta lähinnä Suomen puolustusvoimien linssin läpi, siinä missä siviilien kohtaama tragedia on jäänyt vähälle huomiolle.
Afganistan on ollut suomalaissotilaille ”tapa saada tuntumaa sotaan” sen sijaan, että sitä kohdeltaisiin kriisinä, jollainen se on. Tällainen puhe myös hälventää sitä, että suomalaiset joukot ovat todella olleet osana sotaa, eivätkä vain neutraaleina kriisinhallintajoukkoina kuten usein annetaan ymmärtää.
Afganistanin sota on ollut pitkä ja verinen konflikti, jolle ei näy vieläkään loppua. Viimeiset kaksikymmentä vuotta ovat kuitenkin todistaneet, että länsivaltojen läsnäolo ei ole tehnyt mitään tilanteen paranemiseksi.
Aggressiivinen interventionismi ei ole auttanut ja on mahdollista, että tämä heijastuu sodankäyntiin myös tulevaisuudessa. Yhdysvaltojen vetäytyminen tarkoittaa uutta lehteä sekä sodassa että suurvallan ulkopolitiikassa. Amerikan hegemonian aika alkaa olla ohitse, ”imperiumien hautausmaan” jälleen toistaessa historiaa.
Kirjoituksen lähteinä on käytetty muun muassa seuraavia artikkeleita:
HS 2021. ”Afganistan palautti Puolustusvoimille tuntuman sotaan”, Helsingin Sanomat, 30.5.2021
Benn, M & Kopplin, Z. 2021. ”How Afghanistan’s President Helped His Brother Secure Lucrative Mining Deals with a U.S. Contractor”, Organized Crime and Corruption Reporting Project, 28.4.2021
Gul, A. 2021. ”UN Survey Finds 37% Spike in Afghan Poppy Cultivation”, VOA News, 3.5.2021
McCoy, A. 2021. ”The US’s Failure in Afghanistan Shows the Hubris of American Empire”, Jacobin, 10.5.2021
Rowlatt, J. 2019. ”How the US military’s opium war in Afghanistan was lost”, BBC, 25.4.2019
uutiskirje 