Perun presidentinvaalit järjestettiin kesäkuun alussa. Tuloksen vahvistamisessa kesti pitkään, kun hävinnyt osapuoli syytti tappiosta vaalivilppiä. KU käy läpi, mitä maassa oikein tapahtui ja mitä on luvassa.
1.
Epämuodollinen
tyyli
Perun vastavalittu presidentti Pedro Castillo teki historiaa, sillä hänen hallituksensa on ensimmäinen demokraattisesti valittu vasemmistohallinto maan historiassa. Castillo voitti oikeistoehdokas Keiko Fujimorin 0,25 prosentin marginaalilla kesäkuun presidentinvaaleissa. Hänen valintaansa on kutsuttu ”alueiden kostoksi”, sillä valtaosa äänistä tuli maaseudun köyhiltä alueilta. Kansainväliset vaalitarkkailijat totesivat vaalit demokraattisiksi eivätkä havainneet ongelmia. Fujimori yritti väittää vaalivilppiä tapahtuneeksi, mutta todisteita ei löytynyt. Hän hävisi presidenttikilvan kolmatta kertaa.
Castillo vannoi virkavalansa heinäkuun lopulla, jolloin Bolivian entinen presidentti Evo Morales oli läsnä virkaanastujaisissa. Perun köyhimmästä maakunnasta Cajamarcasta kotoisin oleva presidentti on koulutukseltaan opettaja. Hän asteli presidentinpalatsiin sombrero päässään, tervehti ovella seisovaa vartijaa ja lakkautti oman palkkansa. Eleet ovat symbolisesti tärkeitä.
Kyselytutkimusten mukaan Castillolla on vahva kannatus omilla äänestysalueillaan, mutta ei pääkaupungissa. Nyt pääkaupungin eliitti, joka on yleensä hallinnut politiikkaa, joutuu neuvottelemaan uudenlaisen valtionpäämiehen kanssa. Castillon tyyli on erilainen kuin aiemmilla presidenteillä. Hän muun muassa siirsi omalla ilmoituksellaan hallintonsa pois presidentinpalatsista ja otti vierailuja vastaan omalla asunnollaan.
– Hallintoni ei sijaitse (espanjalaisvalloittaja) Francisco Pizarron talossa. Meidän pitää rikkoa kolonialistiset symbolit, hän sanoi.
Presidentin täytyisi kuitenkin noudattaa institutionaalisia vaatimuksia ja toteuttaa päämajan siirtäminen virallista reittiä. Lisäksi hänen tulisi pitää julkista vierailijalistaa, jotta tiedettäisiin, ketkä häntä ovat käyneet lobbaamassa. Castillo päättikin siirtyä takaisin presidentinpalatsiin.
Castillo lausui tukensa Andien alueen vapaaehtoisjoukoille, joista käytetään nimeä rondas campesinas. Ne ovat perinteisesti huolehtineet turvallisuudesta Andien vuoristokylissä, joihin valtiovallan ja poliisin kontrolli ei ulotu. Castillo on ehdottanut, että myös kaupunkeihin perustettaisiin samanlaisia kodinturvajoukkoja virallisten poliisivoimien rinnalle. Kriitikot sanovat, että valtio ei voi alkaa aseistaa puolisotilaallisia joukkoja maassa, jossa Loistavan polun väkivaltaisesta terrorismista on kulunut vain 20 vuotta.
2.
Kavereita
ministereiksi
Perussa ministerin tehtävään valitaan yleensä joko politiikassa ansioitunut henkilö tai oman hallinnonalansa erityisasiantuntija. Castillo nimitti virkoihin tukijoitaan, joilla ei ole kokemusta julkishallinnosta tai valtakunnanpolitiikasta. Maltillinen vasemmisto, oikeisto ja feministit ovat olleet pettyneitä nimityksiin.
Pääministeri Guido Bellido edustaa puolueen konservatiivista, jyrkän marxilaista siipeä. Hänellä on kytköksiä Loistava polku -terroristijärjestöön. Myös Castillon puolueen kansanedustaja Guillermo Bermejo on vieraillut nykyisin viidakossa toimivilla leireillä.
”Terrorismiin yllyttäminen” on maassa kriminalisoitu, sillä Loistava polku terrorisoi maata vuosina 1980–2000. Bermejo ehdotti kongressin sulkemista, jos se ei anna Castillolle luottamuslausetta, mikä tarkoittaisi autoritaarihallintoa. Castillo on tuominnut puheet.
Näiden poliitikkojen lausunnot herättävät huolta, koska he ovat läheisesti kytköksissä puolueen pääideologi Vladimir Cerróniin, jolla on paljon vaikutusvaltaa kulisseissa. Venezuelan mallia kannattava Cerrón esiintyy mielellään julkisuudessa. Häntä tutkitaan parhaillaan osallisuudesta korruptioon, minkä vuoksi hän ei voi toimia julkisessa virassa.
– Cerrón ei pääse hallintooni edes ovimieheksi, Castillo lausui tehdäkseen häneen pesäeroa.
– Liikenneministeriksi Castillo nimitti vanhan koulukaverinsa, joka on saanut tuomion laittoman kuljetusyrityksen pyörittämisestä, perulainen politiikan kommentaattori Santiago Carranza-Vélez Chirinos sanoo.
Muiden Latinalaisen Amerikan maiden tapaan Peru on presidenttivetoinen demokratia.
Juuri liikenneministerin hallinnonalalla harmaa talous on merkittävä ongelma.
Carranza-Vélez selittää, että muiden Latinalaisen Amerikan maiden tapaan Peru on presidenttivetoinen demokratia. Aina presidentin vaihtuessa myös valtion laitosten viranhaltijat vaihdetaan. Sen vuoksi byrokratia toimii hitaasti.
– Viime vuosina valtionhallintoa on yritetty muuttaa ammattimaisemmaksi, mutta Castillon päätökset eivät tuo toivoa.
3.
Feministit
vähissä
Arvoliberaalit ovat Castillon hallinnossa vähemmistössä. Pääministeri Bellidon avoimen homofobiset lausunnot ovat herättäneet tuohtumusta seksuaalisten vähemmistöjen yhteisöissä.
Feministiset järjestöt ovat tuominneet lausunnot ja jatkaneet vaatimuksiaan sukupuolittuneen väkivallan kitkemiseksi. Ne vaativat myös sukupuoli-identiteetin tunnustavaa lakia, sillä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä on ongelma.
– Arvostamme perinteistä perhekäsitystä. Peru ei ole valmis sokeeraaviin kulttuurisiin muutoksiin, pääministeri kommentoi feministijärjestöjen ehdotusta.
Arvoliberaalia siipeä edustava valtionvarainministeri Pedro Francke kuitenkin vannoi virkavalansa ”seksuaalisen diversiteetin nimeen”, mitä feministiset järjestöt kiittävät.
Maassa on erillinen naisasioiden ministeriö, joka vastaa samalla myös haavoittuvassa asemassa olevan väestön hyvinvoinnista. Siitä vastaavalla ministerillä Anahí Durand Guevaralla on edessään iso savotta.
4.
Koronan
koettelema
talous
Castillon ensimmäisessä hallitusohjelmassa esitettiin yritysten kansallistamista ja ulkomaanvelan maksamista. Vaalien toisella kierroksella hän esitti maltillisemman ohjelman rauhoittaakseen liike-elämää, minkä lisäksi hän nimitti valtionvarainministeriksi keskustavasemmistolaisen ekonomisti Pedro Francken.
Castillon ensimmäiset toimet aiheuttivat silti epävarmuutta taloudessa. Perun pörssi putosi, ja dollarin hinta nousi ennätyskorkealle. Se tietää ongelmia maassa, jonka vientivetoinen talous on pitkälti dollarisoitunut. Perustarvikkeiden kuten öljyn hinta nousi, mikä tuo puolestaan vaikeuksia köyhille.
Köyhyys on pahentunut pandemian aikana. 30 prosenttia väestöstä elää köyhyydessä: he ansaitsevat alle 150 dollaria kuussa. Terveyspolitiikkaan perehtynyt politiikan kommentaattori Jorge Rodríguez sanoo, että köyhillä ei ole peruspalveluita kuten talousvettä, sähköä tai internetliittymää. Siitä syystä koronan aikana vaadittava käsihygienian ylläpitäminen, etätyö tai koululaisten etäopiskelu on mahdotonta toteuttaa.
Terveydenhoitojärjestelmä romahti pandemian ensimmäisen aallon aikana kokonaan, mutta se oli puutteellinen jo aiemmin. Pitkälle yksityistetyssä järjestelmässä vain harvoilla on varaa yksityiseen sairausvakuutukseen ja julkinen sektori kärsii resurssipulasta. Tämä on yksi selitys suurille kuolleisuusluvuille.
– Monilla oli entuudestaan hoitamattomia perussairauksia, jotka lisäsivät kuolleisuutta, Jorge Rodríguez sanoo.
Castillo on luvannut investoida terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä muihin julkisiin palveluihin. Lisäksi hän jatkaa edellisen hallinnon aloittamaa rokotusohjelmaa, jossa on länsimaisten rokotteiden lisäksi kiinalainen Sinopharm ja venäläinen Sputnik. Castillo itse otti kiinalaisrokotteen ja kannusti kansalaisia rokotusasemille.
5.
Poliittinen
kriisi
jatkuu
Peru täytti heinäkuussa 200 vuotta itsenäisenä tasavaltana. Castillo haluaa muuttaa perustuslakia, joka on peräisin Alberto Fujimorin oikeistodiktatuurin ajalta. Samanlainen uudistusprosessi on nähty Chilessä, jossa Augusto Pinochetin oikeistolaisen sotilasjuntan ajalta oleva perustuslaki muutettiin.
Castillon mukaan perustuslain muuttaminen on tärkeää, koska nykyinen tulonjako on epätasa-arvoinen. Talous on noudattanut uusliberalistista mallia viimeksi kuluneet 30 vuotta. Perustuslain muuttamiseen hallitus tarvitsee joko kongressin tuen tai kansanäänestyksen.
”Ennustan, että tämän vuoden loppuun mennessä joko kongressi erottaa presidentin tai presidentti sulkee kongressin.”
Castillon on vaikeaa saada kongressin tukea, sillä hänen puolueellaan on vain 37 paikkaa 130:stä. Moni kongressiryhmä ehti jo ilmoittaa, ettei anna luottamuslausetta hallitukselle. Tämä ei lupaa hyvää poliittiselle vakaudelle, sillä viime vuodet ovat olleet myrskyisiä. Maalla on ollut viisi presidenttiä viiden vuoden aikana. Castillo on kuudes.
Santiago Carranza-Vélez Chirinos ennustaa, että kriisi jatkuu.
– Meillä on vakava demokratiavaje. Ennustan, että tämän vuoden loppuun mennessä joko kongressi erottaa presidentin tai presidentti sulkee kongressin.
Ensimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi jälleen uutta syrjäytettyä presidenttiä. Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi autoritaarihallintoa. Kolmas, Castillon kannattajille mieluisa vaihtoehto, olisi kansanäänestys.
uutiskirje 
