Naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen on ollut keskeinen huolenaihe Afganistanissa siitä lähtien kun Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden tukema hallitus kaatui elokuussa ja talebanit ottivat maassa vallan.
Monet ovat pelänneet, että tyttöjen koulunkäynti kielletään Afganistanissa kokonaan. Talebanien edellisen valtakauden aikana vuosina 1996–2001 vain pojilla oli oikeus käydä koulua.
Pelko oli osittain aiheellinen. Talebanien valtaantulon jälkeen ala-asteen koulut avasivat pian ovensa sekä tytöille että pojille, mutta yläasteen ja lukion oppitunneille pääsivät aluksi vain pojat. Teini-ikäisten tyttöjen käskettiin pysyä kotona, kunnes kouluihin saataisiin luotua ”turvallinen oppimisympäristö”, kuten talebanit asian ilmaisivat.
Maanantaina talebanhallinnon sisäministeriöstä kuitenkin kerrottiin, että tytöt voivat pian taas palata kouluihin ja yliopistoihin ja naispuoliset opettajat palata töihin. Opetusministeriö tulisi lähiaikoina ilmoittamaan tarkemman ajankohdan, jolloin koulut aukeavat myös varttuneemmille tytöille.
Teinityttöjen koulukielto ei ole koskenut koko maata. Mazar-i-Sharifin kaupungissa Afganistanin pohjoisosassa sekä tytöt että pojat ovat käyneet koulua myös talebanien valtaantulon jälkeen. Koulut ovat olleet auki kaikille oppilaille koko Balkhin maakunnassa.
”Tytöillä on yhtäläinen oikeus opiskella kuin pojillakin. Sitä paitsi Afganistan tarvitsee naispuolisia opettajia, arkkitehteja ja lääkäreitä”, totesi talebanien paikallisen opetushallinnon johtaja Al-Jazeeran haastattelussa lokakuun alussa.
Paikallisen lääketieteellisen yliopiston luennolla naiset ja miehet istuivat samassa luokkahuoneessa. Ainoa ero aiempaan oli, että talebanien valtaantulon jälkeen huoneen poikki oli vedetty verho. Verhon toisella puolella istuvat naispuoliset opiskelijat ja toisella puolella miehet.
Mazar-i-Sharifin kouluissa ja yliopistoissa tytöillä ja naisilla on lisäksi huntupakko ja huivipakko ja koronan vuoksi nyt myös maskipakko.
Koko Afganistanissa on kaikkiaan vajaa kymmenen miljoonaa koululaista, mutta kouluun pääsy ei ole kaikille lapsille itsestään selvää. YK:n lastenjärjestön Unicefin mukaan maassa oli viime vuonna 3,7 miljoonaa kouluikäistä lasta, jotka eivät käyneet koulua. Näistä tyttöjä oli 2,2 miljoonaa ja poikia 1,5 miljoonaa.
Koulunkäynnin keskeytymisen syynä voivat olla taloudelliset syyt, maan sisäinen pakolaisuus tai maaseudulla usein hyvin konservatiiviset perinteet. Unicefin mukaan Afganistanissa kolmasosa tytöistä menee naimisiin alle 18-vuotiaana.
YK:n koulutusjärjestö Unesco puolestaan arvioi viime vuonna, että Afganistanin väestöstä 57 prosenttia on lukutaidottomia, naisista peräti 70 prosenttia.
Samaan aikaan kuitenkin monissa Afganistanin yliopistoissa naisopiskelijoiden määrä on ollut suurempi kuin miesten.
Nämä kaikki tilastoluvut olivat Afganistanin syrjäytetyn hallituksen ajalta ennen talebanien valtaantuloa.
Afganistanissa tytöt ja pojat ovat käyneet perinteisesti eri kouluja. Tyttökouluissa opettajat ja muu henkilökunta ovat olleet yleensä naisia. Kaikkiaan kolmasosa maan opettajakunnasta on ollut naisia, ja lisäksi ainakin 150 000 naista on ollut muissa työtehtävissä kouluissa tai opetushallinnossa. Opetusala onkin ollut Afganistanissa naisten suurin työllistäjä.
Tyttökoulujen sulkemisen vuoksi kymmenet tuhannet naiset on lomautettu. Lisäksi yli sata tuhatta naisopettajaa ei saanut sitäkään ennen palkkojaan moneen kuukauteen, kun talebanit käynnistivät kesällä suurhyökkäyksensä hallitusta vastaan.
Nyt talebanien hallinnolla ei ole rahaa maksaa palkkoja julkisten alojen työntekijöille, sillä Afganistanin hallituksen aiemmin länsimailta saama budjettituki on keskeytetty.
Talouspakotteiden vuoksi talebanit eivät myöskään pääse käsiksi maan keskuspankin noin kymmenen miljardin dollarin valuuttavarantoon, joka on talletettu New Yorkin keskuspankkiin.
Myös Maailmanpankki keskeytti maksunsa Afganistaniin ja ilmaisi syvän huolensa naisten asemasta talebanien valtaantulon jälkeen.
lehti 