– Satoja tuhansia on surmattu, yli puolet väestöstä eli noin 22 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja yli 100 000 on kadonnut tai kaapattu. Syyrian kaupungit ja infrastruktuuri ovat tuhoutuneet. Tällä hetkellä Syyrian köyhyysaste on ennennäkemätön 90 prosenttia väestöstä, ja 14,6 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun varassa.
Näin YK:n ihmisoikeustutkija Paulo Pinheiro kuvasi Syyriassa tapahtuvaa humanitaarista katastrofia. Riippumattoman kansainvälisen tutkimuskomission johtaja esitteli maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvoston tilaamaa raporttia Syyrian tilanteesta.
– Syyrian luoteisosassa monet maansisäiset pakolaiset elävät yhä huterissa teltoissa lumen, sateen ja mudan keskellä.Väkivalta siviilejä kohtaan jatkuu kautta koko maan, pommituksista täsmätappoihin, laittomiin pidätyksiin ja kidutukseen, Pinheiro lisäsi.
Raportti kattaa ajan viime vuoden heinäkuusta joulukuuhun. Tuona aikana pommitukset luoteisosassa kiihtyivät ja koillisessa kapinallisarmeijat kahakoivat keskenään. Idlibissä ja läntisessä Aleppossa hallituksen joukot surutta kohdistivat tykistötulitusta asuma-alueille.
Tutkimuskomissio dokumentoi perusihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen lain vakavia loukkauksia, sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan. Niihin syyllistyivät konfliktin kaikki osapuolet.
Kauppasaarto ei toimi
Jo aiemmat komission raportit ovat varoittaneet heikkenevästä humanitaarisesta tilanteesta Syyriassa, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut huolta, että elintärkeä vehnän tuonti häiriintyy.
– Inflaatio on jo nyt 140 prosenttia ja se kiihtyy. Valtio on jo aloittanut säännöstelyn. Peruselintarvikkeiden ja polttoaineen hinnat nousevat. Suurin osa Syyriaan tuodusta vehnästä on tullut Ukrainasta tai Venäjältä, joten olemme erittäin huolissamme Ukrainan sodan vaikutuksesta Syyriaan, komission jäsen Hanny Megally kertoo.
Koska Syyria on täydellisen romahduksen partaalla, Megally vaatii maalle langetettujen pakotteiden uutta tarkastelua.
– Pakotteiden tulisi helpottaa humanitaarista avustustyötä, mutta nyt niin ei tapahdu. Monet maat pelkäävät niin paljon kauppasaarron rikkomista, että noudattavat sitä yli tarpeen ja jättävät syyrialaiset vaille välttämättömiä hyödykkeitä.
Sairaalat hyökkäyskohteina
Maailman terveysjärjestö WHO raportoi, että vuosikymmenen sotimisen jäljiltä maan 550 sairaalasta puolet on yhä toiminnassa. Niihin on kohdistunut hyökkäyksiä, joissa satoja ihmisiä on kuollut.
– On huolestuttavaa, että hyökkäyksiä sairaaloihin pidetään tavanomaisina tapahtumina. Kansainvälisen yhteisön ei tulisi suvaita sellaista, mutta me olemme jo tottuneet niihin, WHO:n alueellinen hätäapujohtaja Richard Brennan sanoo.
Maailman pahin pakolaiskriisi
Sota on nostanut syyrialaisten köyhyyden ja nälän korkeimmalle tasolle kautta aikain, YK:n erikoislähettiläs Geir Pedersen kertoi turvallisuusneuvostolle helmikuussa.
– Vuosikymmenen mittaisen kriisin johdosta elämä on syyrialaisille vaikeampaa kuin milloinkaan. Miljoonien on täytynyt paeta kodeistaan vuoden 2011 jälkeen. He ovat hakeneet turvaa pakolaisina Libanonista, Turkista, Jordaniasta tai kauempaa tai toisaalta Syyriasta. Kun kriisi vain jatkuu loputtomasti, toivo on hiipumassa. Kun pandemia tekee tuhojaan ja köyhyys lisääntyy, syyrialaisille jokainen päivä on hätätila, Pedersen sanoi.
YK:n pakolaistoimisto UNHCR:n mukaan syyrialaisten lähtö on luonut maailman pahimman pakolaiskriisin vuosikymmeniin. Turkissa on suurin rekisteröityjen syyrialaispakolaisten joukko, yli 3,6 miljoonaa.
Syyrialaisten pakolaisten valtaosa naapurimaissa elää kaupunkialueilla ja vain yksi kahdestakymmenestä on majoittunut pakolaisleiriin. Kaikissa naapurimaissa elämä on syyrialaispakolaiselle jokapäiväistä taistelua. Yhdeksän kymmenestä elää äärimmäisessä köyhyydessä, kun moni on koronan takia menettänyt työnsä.
Kahdenlaisia pakolaisia
Syyrian kansannousun vuosipäivänä, maaliskuun 15:ntenä, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch huomautti, että Syyrian ja Ukrainan pakolaisiin on suhtauduttu eri tavoin. Siinä missä Eurooppa ottaa ukrainalaiset vastaan avosylin, muista maista pakenevat pysäytetään rajoille väkivaltaisesti ja monesti myös lainvastaisesti.
HRW muistuttaa, että vaikka maailma hylkäsi syyrialaiset lukuisten armeijoiden ja asejoukkojen armoille, heidän kokemansa väkivaltaiset ihmisoikeusloukkaukset ovat samoja kuin ukrainalaisten kokemat. Syyrialaiset ansaitsisivat saman suojan ja tuen.
lehti 