Laajenevat aseelliset yhteenotot ja ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat Afrikan Suurta vihreää muuria, Senegalista Djiboutiin ulottuvaa kunnianhimoista maanparannushanketta. Aavikoituminen on tarkoitus pysäyttää parantamalla yli 100 miljoonaa hehtaaria huonontunutta maata.
Projekti käynnistyi 16 vuotta sitten. Sen tukijat vaativat alueen päättäjiltä poliittista tahtoa, jotta sinne saataisiin rauha ja lisää investointeja ympäristönsuojeluun.
Kilpailu luonnonvaroista ruokkii valtioiden välisiä ja sisäisiä konflikteja varsinkin Länsi-Afrikassa, muurin läntisimmässä osassa. Hankkeen yksi tarkoitus onkin vähentää nälkää ja vähentää kansojen välistä taistelua luonnonvaroista koko Afrikan leveydeltä.
Ensin vain istutettiin puita
Suuri vihreä muuri alkoi Sahelin alueen puunistutushankkeena, mutta se on laajentunut kokonaisvaltaiseksi ekologisten ja taloudellisten hyötyjen tarjoajaksi yli 20 maalle. Projektin tukijoiden mukaan maanparannuksen ja puiden istutuksen ansiosta muuri sitoo 250 miljoonaa tonnia hiiliä sekä luo vuoteen 2030 mennessä 10 miljoonaa vihreää työpaikkaa.
Tähän mennessä 100 miljoonan hehtaarin tavoitteesta on saavutettu runsas neljä prosenttia. Suuren vihreän muurin ja Afrikan unionin komission koordinaattori Paul Elvis Tangem uskoo kuitenkin tavoitteen olevan saavutettavissa.
Projekti on saanut rahoitusta hallituksilta, lahjoittajilta ja monenkeskisiltä kehityspankeilta. Tangemin mukaan hanke vaatii vielä yli 50 miljardia Yhdysvaltain dollaria, jotta se pääsee maaliin vuonna 2030. Tällä hetkellä luvattua rahaa on vasta 27 miljardia dollaria.
Tangem huomauttaa, että ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset korostavat muurin toteuttamisen kiireellisyyttä – ne ovat juuri niitä ongelmia, joiden ratkaisemiseksi Suuri vihreä muuri on visioitu.
Rauha palautetaan palauttamalla ympäristö
Muurin toteutumista jarruttavat ilmastonmuutoksen ohella konfliktit.
– Kilpailu laidunmaista maiden välillä ja sisällä on pahin konfliktien aiheuttaja Afrikan kuivilla alueilla, varsinkin Länsi-Afrikassa, Tangem sanoo.
– Tätä ei haluta sanoa ääneen, mutta Afrikan konfliktit tapahtuvat enimmäkseen kuivilla alueilla, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia ilmastonmuutoksen vaikutuksille.
Aseelliset yhteenotot hidastavat hanketta Malissa, Burkina Fasossa, Nigerissä, Tshadissa, Nigeriassa, Etiopiassa ja Eritreassa.
– Suurin haasteemme on turvallisuus. Rauha on palautettava palauttamalla ympäristö elinkelpoiseen kuntoon, Tangem vakuuttaa.
Aavikoituminen asialistalle
Kun Suuri vihreä muuri -hanke käynnistyi, siihen suhtauduttiin skeptisesti. Nyt tilanne on toinen.
– Lukuisat eri ilmastokokoukset ovat tunnustaneet Suuren vihreän muurin tärkeyden ja antaneet sille lisää globaalia näkyvyyttä, Tangem toteaa.
YK on valinnut hankkeen yhdeksi kymmenestä maailman ennallistamisen lippulaivaksi.
Tangem sanoo, että hankkeen saama tunnustus on tehnyt siitä enemmän kuin vain afrikkalaisen projektin.
– Kun ihmiset vielä väittelivät, onko ilmastonmuutos todellista, Afrikassa nähtiin tarve vastata tähän haasteeseen tällä hankkeella. Suuri vihreä muuri on nostanut aavikoitumisen ja kuivuuden globaalille asialistalle.
lehti 