Kansalaisjärjestö ActionAidin syyskuun puolivälissä julkaisemassa raportissa teollisuusyritysten kahmimista julkisista varoista kerrotaan, että maailman valtiot maksavat ilmastokriisiä ruokkiville suuryrityksille tukiaisia 700 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Satsaukset uusiutuvaan energiaan ovat huomattavasti pienempiä.
Raportissa huomautetaan, että ympäristöä tuhoavat teollisuudenalat hyötyvät rahasta, joka globaalissa etelässä voisi esimerkiksi kustantaa kaikkien Saharan eteläpuoleisen Afrikan lasten koulutuksen ja jäljelle jäisi vielä kaksi kolmasosaa. Globaalin etelän uusiutuvan energian projektit kituuttavat varojen puutteessa ja saavat julkista rahoitusta 40 kertaa vähemmän kuin fossiilipolttoainesektori.
Fossiilipolttoaineteollisuus on ActionAidin mukaan saanut globaalissa etelässä vuosina 2016–2023 tukiaisia 438,6 miljardia dollaria vuodessa. Maatalousteollisuus puolestaan sai vuosina 2016–2021 valtioiden tukia 238 miljardia vuosittain. Ilmastokriisin suurimmat syypäät imevät leijonanosan julkisista varoista Saharan eteläpuoleisen Afrikan maissa.
Raportissa huomautetaan, että globaalin pohjoisen avustukset ilmastokriisin runtelemille maille ovat riittämättömiä tukemaan eteläisen pallonpuoliskon välttämätöntä energiasiirtymää. Toisaalta kerrotaan myös esimerkkejä siitä, miten Afrikan valtioiden julkilausutut linjaukset ja todelliset toimet ovat ristiriidassa keskenään.
Öljyvaroiltaan rikkaat Etelä-Afrikka ja Nigeria tukevat runsaskätisesti ympäristöä pilaavaa öljytuotantoa. Sambian maatalousteollisuus ahmaisi vuoden 2023 maatalousbudjetista 80 prosenttia, joilla tuettiin ympäristölle haitallisten synteettisten lannoitteiden ja kaupallisten siementen tuotantoa. Samaan aikaan Sambian maatalousministeriö käytti kehitys- ja tuottavuusohjelmansa varoista vain kuusi prosenttia tukemaan maanviljelijöiden siirtymistä agroekologisiin, luonnolle lempeämpiin maatalouden muotoihin, jotka vahvistaisivat maaperän hedelmällisyyttä ja vähentäisivät riippuvuutta kemikaaleista.
lehti 