Afrikka on geneettinen kultakaivos, mutta se ei ole vielä kyennyt kunnolla hyödyntämään mantereen eläinten ja kasvien geneettisestä perimästä uutettua tietoa. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa.
Trooppisen karjatalouden tutkija Christian Tiambo kertoo, että genetiikkaa ja perinnetietoa yhdistelemällä paikallisesta karjasta voidaan jalostaa paikallisiin olosuhteisiin ja tuotantojärjestelmiin entistä paremmin sopivia trooppisia eliittirotuja, joiden ominaisuudet tarkoin tyydyttävät niitä kasvattavien yhteisön tarpeita.
– Paikallinen karja ei ole vain ruokaa varten, vaan se on osa meidän perinteitämme, kulttuuriamme ja sosiaalista arvojärjestelmäämme. Kun suojellaan karjaa, suojellaan myös paikallista kulttuuria ja sosiaalista etiikkaa, Tiambo sanoo.
– Karjaa käytetään esimerkiksi myötäjäisten maksuun ja kamerunilaisen bamiléké-kansan karja pitää kunnossa pyhän metsän ekosysteemiä Kamerunin läntisillä ylängöillä. Yhdessäkään afrikkalaisessa kylässä en ole nähnyt yhtään perinteistä seremoniaa suoritettavan vierailla kanaroduilla, Tiambo lisää.
Tutkijan mukaan genetiikka ja erityisesti digitaalinen sekvensointi-informaatio merkitsevät käänteentekevää parannusta karjanjalostuksessa. Aiemmin vähintään viidestä seitsemään vuotta vieneet muutokset saadaan nyt aikaan paljon nopeammin. Afrikkalaisten tutkijoiden pitäisi vain päästä hyödyntämään näitä uusia mahdollisuuksia.
Teknologisesti edistyneet maat ovat käyttäneet hyväkseen Afrikan geneettisiä resursseja ja luoneet kaupallisia tuotteita jakamatta paikallisyhteisöjen kanssa sen enempää rahallisia kuin muitakaan hyödyntämisestä koituneita etuja.
– Tarvitaan inhimillisiä resursseja ja infrastruktuuria. Suuri osa infrastruktuurista, laitteista ja taidoista tulee Afrikan ulkopuolelta. Paljon tapahtuu niin sanottua helikopteritutkimusta, jossa ihmiset vain lennähtävät tänne, poimivat mitä haluavat ja lentävät pois, ilman että mukana on afrikkalaisia tutkijoita. Meidän pitää päästä tuottamaan ja käyttämään omaa tietoamme, Tiambo pohtii.
lehti 