Asukkaat iloitsivat, kun El Higuerónin rannalle johtava tie sai pintaansa asfaltin. Aikaisemmin kylään johti vain mutainen tie, johon bussit jäivät jumiin.
Uusi tie ei oikeastaan tule kylään, vaan sen lähelle nousseeseen turistikeskukseen, Punta Mangoon. Pian kyläläiset saivat huomata, että asfaltti toi tullessaan myös ongelmia.
El Higuerónin alueella asuu 30 omavaraista perhettä, jotka elävät kalastaen ja maata viljellen. Rosa Romero elättää perheensä viljelemällä maissia ja pyytämällä ostereita. Puolentoista viime vuoden ajan Romero ja 13 muuta perhettä ovat eläneet häätöuhan alla.
Heinäkuussa Romero sai kutsun sovittelumenettelyyn henkilön kanssa, joka väitti olevansa hänen tonttinsa omistaja. Romero ei uskaltanut mennä oikeuteen, koska pelkää joutuvansa lähtemään 0,16 hehtaarin tontilla seisovasta vaatimattomasta kodistaan, jossa hän on asunut 30 vuotta.
– Olen hyvin huolissani. En tiedä minne menen neljän lapseni kanssa, jos meidät heitetään ulos, Romero sanoo.
Uusi omistaja on näyttänyt hänelle tontin kauppakirjan. Romero ja muut perheet uskoivat, että maat omistaa valtio. Kun he asettuivat tonteille 30–40 vuotta sitten, maata hallinnoi valtion omistama maatalousinstituutti Ista.
Rakennus- ja matkailuala kasvavat
Matkailu on yksi harvoista El Salvadorin talouden kasvavista aloista rakennussektorin ohella. Matkailuministeriön mukaan sen osuus bruttokansantuotteesta on noussut viidessä vuodessa reilusta 6:sta noin 14 prosenttiin.
Matkailun kasvua selittää maan turvallisuustilanteen kohentuminen sen jälkeen, kun hallitus onnistui hajottamaan rikollisjengit maaliskuussa 2022 alkaneella kovaotteisella politiikalla.
Presidentti Nayib Bukelen hallinto haluaa turisteja Tyynenmeren rannikon luonnonkauniille ja lainelautailuun sopiville rannoille ja vesille. Anglismeihin mieltynyt Bukele on nimennyt projektin Surf Cityksi.
Projektin tarkoitus on kehittää aluetta houkuttelemalla sinne hotelli-, ravintola- ja muilla turismin aloilla toimivia elsalvadorilaisia ja kansainvälisiä yrityksiä. Samalla syntyy työpaikkoja. Valtio on luvannut rakentaa tarvittavan infrastruktuurin, kuten tieverkoston.
Samalla kun rannikon kehittämissuunnitelma etenee ja alueelle nousee hostelleja ja puoteja, uhkaa satoja köyhiä kalastajaperheitä häätö.
Häätö aseella uhaten
Surf City sijaitsee maan keskiosassa La Libertadin alueella, ja sinne on virrannut turisteja jo vuosia. Google-haku kertoo sen olevan maailmankuulu surffaus- ja bilepaikka. Nyt alue laajenee, kun hallitus odottaa sinne 7,2 miljardin euron yksityisiä investointeja.
Google-haku kertoo myös, että Surf Cityn lisäksi maan koko 300 kilometrin rannikkokaistale on täynnä paratiisirantoja, jotka vain odottavat löytämistään. Sen tietää myös maan johto. Toukokuussa 2022 se ilmoitti, että itäosassa alkaa lähes sata miljoonaa euroa nielevän Surf City kakkosen rakennustyö.
Surffiparatiisiksi kaavaillulla alueella sijaitsee myös El Icacal. Se on kilometrin levyinen ja 13 kilometriä pitkä saari, jota reunustaa pohjoisessa rehevä mangrovesuo ja etelässä Tyyni valtameri. Icacalin ja viereisen Las Tunasin mangrovemetsät muodostavat yhdessä 772 hehtaarin suuruisen kosteikon, jossa elää lintuja, kaloja ja äyriäisiä.
Alueella asuu noin 80 kalastajaperhettä. Toistaiseksi seitsemän niistä on häädetty Desarrollos Turísticos del Pacífico -yhtiön hankkimalla tuomioistuimen päätöksellä.
Yksi häädetyistä on paikallinen kalastaja Carlos Hernández. Hän kertoo, kuinka heinäkuussa 2023 Desarrollos Turísticos del Pacífico saapui EI Icacaliin ja alkoi kiinnittää pylväisiin kylttejä. Niissä ilmoitettiin, että maa kuuluu yhtiölle.
– He eivät näyttäneet meille kauppakirjoja, vaan ainoastaan aseita, Hernández sanoo.
Hernándezin mukaan marraskuussa 2023 joukko huppupäisiä ja aseistautuneita miehiä tunkeutui hänen taloonsa ja käski häntä poistumaan. Sama tapahtui hänen naapurilleen.
– Tämä alkoi, kun presidentti puhui rannikon kehittämisestä ja yritykset alkoivat vallata kiinteistöjä ja heittää ihmisiä kadulle, Hernández kertoo.
Riidanalainen omistajuus
El Icacalin asukkaat tietävät, ettei heillä ei ole papereita tonttien omistajuudesta. Häädöt koskevat hyvin köyhiä perheitä, jotka asettuivat vuosikymmeniä sitten asumaan rannikkoalueille, joiden he kuvittelivat kuuluvan valtiolle.
Maat siirtyivät valtiollisen Istan haltuun maatalousuudistuksen myötä 1980-luvulla. Maasta on nyt tullut kullan arvoista alkavan kiinteistöbuumin myötä.
– Surf City kakkonen käynnisti voimakkaan keinottelun rannikolla, ja Icacaliin alkoi saapua yrityksiä ottamaan haltuun maata, joka kuuluu oikeasti valtiolle, ympäristöaktivisti César Artiga sanoo.
Asukkaat eivät tiedä, miten Desarrollos Turísticos del Pacífico on käynnistänyt oikeudenkäynnit heidän häätämisekseen. Ilmeisesti se vetoaa vuoden 2009 erityislakiin kiinteistöjen omistusoikeudesta ja hallussapidosta. Sen mukaan kiinteistöllä vähintään kymmenen vuotta ilman laillisia papereita asuneet ihmiset voidaan häätää.
Samoin on käymässä läheisessä Agua Frían kylässä, jossa 30:tä perhettä uhkaa häätö. Myös Surf City ykkösen kuuluisalla El Zonten rannalla noin 125 perhettä on vaarassa joutua häädetyksi lainelautailijoiden tieltä.
Perheet toivovat, että omistaja tarjoaisi mahdollisuuden ostaa tontit pienillä kuukausierillä. Tosin he pelkäävät, että kiinteistökupla nostaa hintapyynnön liian korkealle.
uutiskirje 
