Nykyaikaisen maatalouden unohtamat alkuperäiset ravinteikkaat ja sietokykyiset viljelykasvit ovat keino poistaa maailman nälkä, mutta vain jos hallitukset investoivat niiden tutkimukseen ja kehitystyöhön. 153 nobelistia ja Maailman ruoka -palkinnon saajaa on laatinut avoimen kirjeen, jossa he vaativat ripeitä toimia asiassa.
Kirjeen allekirjoittajat vaativat sijoituksia ennakkoluulottomiin ja kunnianhimoisiin tutkimuksiin, joilla on parhaat mahdollisuudet estää nälkäkatastrofi lähimmän neljännesvuosisadan aikana. Tutkimusta ja tuotekehitystä pitäisi kohdistaa ennen muuta kovia luonnonolosuhteita kestäviin ja ravinteita runsaasti sisältäviin vanhoihin viljelykasveihin, jotka on kehitystyössä lähes unohdettu.
Muita lupaavia kehityskohteita ovat hedelmien ja vihannesten säilyvyyden parantaminen ja ravinteikkaan ruuan valmistaminen mikro-organismeista ja sienistä.
Kirjeessä harmitellaan, että maataloustutkimus ei ole vielä onnistunut tuottamaan kehittyvien maiden kansalaisille ravinteikasta ruokaa ympäristöllisesti kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla. Pelkkä tuottavuuden parantaminen vanhoilla keinoilla sitoo globaalin maatalouden lisääntyvään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön.
Jo nyt arviolta 700 miljoonaa ihmistä näkee nälkää ja vuoteen 2050 mennessä maailmassa on 1,5 miljardia nälkäistä suuta lisää. Kirjeessä huomautetaan, ettei maailma ole vielä lähelläkään tulevaisuuden ruuan tarpeen tyydyttämistä.
Uusia uria aukova maataloustutkimus on tarpeen myös siksi, että ilmastonmuutoksen ennakoidaan vähentävän useimpien tärkeiden viljelykasvien tuottavuutta. Lisäksi tuottavuutta laskevat muut tekijät: eroosio ja maan huonontuminen, luonnon monimuotoisuuden katoaminen, vesipula, konfliktit ja innovaatioita rajoittavat poliittiset linjaukset.
Avoimen kirjeen allekirjoittajiin lukeutuvat muun muassa hengellinen johtaja Dalai Lama, kirjailija Wole Soyinka, fyysikko Robert Woodrow Wilson ja Afrikan kehityspankin johtaja Akinwumi Adesina.
uutiskirje 
