Kun Zainab Abdul, 26, huomasi kaksivuotiaan tyttärensä kalpenevan, laihtuvan ja ripuloivan, hän ei yllättynyt. Siitä lähtien, kun aseistetut rikollisjoukot pakottivat perheen lähtemään kotikylästään Lounais-Nigerian Kadadabasta, he ovat eläneet pakolaisleirillä ja ruuasta on ollut pulaa.
Abdulin pelko vahvistettiin Lääkärit ilman rajoja -järjestön terveysasemalla, jossa hänelle kerrottiin lapsen kärsivän akuutista aliravitsemuksesta.
– Sain käyttövalmista ravintovalmistetta, ja siitä oli hänelle paljon apua. Hänen olonsa parani, kun he antoivat hänelle lääkkeitä ja maitoa. Nyt hän on toipumassa, Abdul kertoo.
Abdulin pienokainen selvisi, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Nigeria kamppailee vaikean aliravitsemuskriisin kanssa. Erityisen vaikea tilanne on pohjoisessa, jossa noin kolmasosa alle viisivuotiaista lapsista kärsii kasvun hidastumisesta, luku kuuluu maailman korkeimpiin.
Väkivallan häätämät
Asiantuntijoiden mukaan suurin syy aliravitsemukselle pohjoisessa Nigeriassa on turvattomuus. Aseistetut joukot häätävät maaviljelijät mailtaan, sulkevat markkinat ja kiristävät yhteisöjä. Väkivalta on pakottanut yli 2,2 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Heistä moni asuu nyt ylikansoitetulla ja aliresurssoidulla leirillä.
Lääkäri Aminu Balarabe hoitaa paikallista klinikkaa Gusaussa, Zamfaran pääkaupungissa. Hän pelkää, että jos ongelmaa ei aleta hoitaa välittömästi, lopputulos on katastrofi. Hallitus on käynnistänyt useita kampanjoita roistojen häätämiseksi ja rohkaissut ihmisiä palaamaan kotitiloilleen, mutta Balaraben mielestä se ei riitä. Hän valittaa turvattomuuden jo rapauttaneen terveydenhoitopalveluita.
– Ratkaisu on puuttua turvattomuuteen. Ihmiset ovat suojattomia, haavoittuvia ja jatkuvassa vaarassa. Jos hallitus takaisi todellista tukea ja ryhtyisi voimakkaisiin toimiin rauhan saamiseksi, asiat voivat muuttua parempaan suuntaan. Sen pitäisi tapahtua nopeasti ja vahvasti. On sydäntä särkevää, etteivät ihmiset voi asua kotipaikoissaan turvattomuuden takia, vaan heidän täytyy elää leirillä, Balarabe toteaa.
Ruuantuotannon tuet valuvat korruptioon
Vuonna 2020 Nigerian hallitus esitteli kansallisen monialaisen ruoka- ja ravitsemussuunnitelman. Sen painopiste oli lisätä ruuantuotantoa investoimalla maatalouteen.
Tohtori Idris Olabode Badiru Ibadanin yliopistosta sanoo, että hallituksen panostukset maatalouteen ovat osoittautuneet tehottomiksi.
Maatalous vastaa 24 prosentista Nigerian bruttokansantuotteesta ja työllistää yli 30 prosenttia työvoimasta, mutta maatalouden rahoitus jää kauas Afrikan Unionin Maputon julistuksessa asetetusta 10 prosentin tavoitteesta. Badirun mukaan ali-investointi haittaa tuottavuutta, epäonnistuu ruuan tuottamisessa Nigerian nopeasti kasvavalle väestölle eikä onnistu poistamaan ruokaepävarmuutta.
– Viljelijöille täytyy tarjota työkaluja ja taloudellista tukea, vaikka aiemmat yritykset ovat kaatuneet petoksiin. Sen toistumiseksi järjestelmän uskottavuutta on parannettava. Maataloutta ei pitäisi käsitellä irrallisena, sillä se on riippuvainen muista sektoreista, Badirun selittää ja viittaa esimerkiksi teiden kunnossapidon ja sähkötuotannon luotettavuuden välttämättömyyteen maataloudelle.
Hallituksen pyrkimykset toimittaa ruoka-apua kriisialueille ovat toistuvasti epäonnistuneet. Suurena syynä laajalle levinnyt korruptio.
Zamfaran pakolaisleirillä Zainab Abdul vaatii hallitukselta apua.
– Tarvitsemme kiireesti ruokaa. En kestä ajatella, miten lapset joutuvat kärsimään nälkää. Useimpina päivinä he syövät vain kerran aamulla ja ovat ilman ruokaa seuraavaan päivään tai myöhäiltaan. Lapset itkevät nälkäänsä, kunnes ovat liian heikkoja jatkamaan. Se on sydäntä särkevää. Meillä ei ole mitään annettavaa heille, Abdul vetoaa.
lehti 