Valtiotieteen maisteri Laura Kestilän tuote väitöstutkimus tuo jälleen uutta vahvistusta sille näkemykselle, että kaikenlainen huono-osaisuus on periytyvää sorttia. Helsingin yliopistossa perjantaina tarkastettavan väitöskirjan mukaan lapsuuden epäsuotuisat elinolot ja ongelmat ennustavat nuoren aikuisiän terveydelle haitallisia elintapoja ja huonoa terveyttä.
Kansanterveyslaitoksella tekemässään Polut terveyteen -tutkimuksessa Kestilä totesi esimerkiksi vanhempien tupakoinnin ja alkoholinkäytön periytyvän toimintamallina vanhemmilta lapsille. Runsas alkoholin käyttö on erityisesti nuorten miesten ongelma, sillä melkein joka kymmenes nuorimies ilmoitti tutkimuksessa kaatavansa kurkustaan ala noin kaljakoria vastaavan määrän alkoholia. Tutkimuksen mukaan vanhempien vähäinen koulutus on selvästi yhteydessä myös nuoren aikuisen ylipainoon ja lihavuuteen.
Pitemmälle kouluja käyneet nuoret aikuiset tuntevat itsekin olevansa paremmassa kunnossa kuin ne, joiden koulunkäynti on jäänyt vähiin. Tutkijan mukaan tätä eroa selittävät nimenomaan toisten lapsuusajan epäsuotuisat elinolot ja terveydelle haitalliset elämäntavat. Niinhän se on, että minkä nuorena oppii, tai joutuu omaksumaan…
Nykyään vallalla oleva ajattelutapa, että jokainen on oman onnensa seppä, tuntuu aina vain heikommin perustellulta väitteeltä, kun tutkimus jälleen vahvistaa, että me ihmiset saamme hyvin erilaiset sepän työkalut käsiimme elämämme alkutaipaleella. Tietysti sillä tavalla ajattelemalla voi helposti vetäytyä vastuustaan kaikkien niiden ihmisten osalta, joilla syystä tai toisesta ei mene hyvin: ”Omapahan on vikansa”.
Kestilän tutkimuksenkin pohjalta on syytä kantaa huolta siitä nuorten joukosta, joka peruskoulun jälkeen ei löydä polkua jatko-opintoihin. Tällaisia nuoria on kymmenisen prosenttia ikäluokasta. Pelkän peruskoulun todistuksella, varsinkin heikonlaisella ja vähän kuin armosta saadulla, on nykyään aika toivotonta löytää minkäänlaista työpaikkaa. Nämä pudokkaat voivat tulla meille vielä kalliiksi.
lehti 