Kun hallitus sorvasi aktiivimallia, Kansan Uutiset oli ainoa tiedotusväline, joka seurasi sen valmistelua aktiivisesti. Toimituspäällikkö Kai Hirvasnoro huomauttikin ennen vuodenvaihdetta tällä palstalla, että syksyn kovin päätös tehtiin mediahiljaisuudessa.
Suuret tiedotusvälineet heräsivät asiaan vasta sitten, kun koko työntekijäkenttä huusi raivoissaan. Sen jälkeen juttuja on kyllä riittänyt, mutta lain voimaantuloon ne eivät tietenkään vaikuttaneet.
Vastaavanlaista hiljaisuutta on jälleen ilmassa. Tällä kertaa suuret tiedotusvälineet vaikenevat Ceta-sopimuksesta, joka on Kanadan ja Euroopan unionin niin kutsuttu vapaakauppasopimus. Eduskunta hyväksyi toukokuussa äänin 141–42. Oppositiosta vasemmistoliitto ja vihreät vastustivat sitä, kun taas demarit yksimielisesti kannattivat.
Yksikään suurempi tiedotusväline ei tainnut edes mainita, että sopimus hyväksyttiin eduskunnassa. Vielä vähemmän puhuttiin siitä, mistä sopimuksessa on kyse ja miksi sitä vastustetaan.
Donald Trumpin nousu Yhdysvaltain presidentiksi antoi Ceta-sopimuksen ajajille vahvan kortin käteen. Kuka kehtaa vastustaa vapaakauppaa, kun Trump vastustaa sitä. Et kai vain ole samalla puolella sekopäisen kaikenlaista kansainvälistä yhteistyötä vastustavan ihmisen kanssa?
Kukaan ei halunnut eikä halua kuulla, että Ceta-sopimusta ei vastusteta vapaakaupan vuoksi. Sitä vastustetaan sen sisältämän investointisuojan vuoksi. Se antaisi yksittäiselle yritykselle mahdollisuuden haastaa valtio investointituomioistuimeen, jos yritys katsoo valtion toimineen sen etujen vastaisesti.
Mutta eihän ihana Kanada tuollaista tekisi. Siellähän on se edistyksellinen Justin Trudeau pääministerinä. Niin on, sen lisäksi Kanadassa on erittäin aggressiivinen kaivosteollisuus.
Suomessa on sattumalta rikas maaperä, jonka vuoksi ulkomaiset kaivosyhtiöt himoitsevat tänne. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta edellyttikin hallituksen ryhtyvän toimiin kaivoslain uudistamiseksi ennen kuin Ceta astuu voimaan.
Hallitus käärikin tyypilliseen tapaansa hihat ja laittoi asiasta vireille selvityksen. Sattumalta sen tekijäksi valikoitui lakifirma, joka on Vihreä Lanka -lehden mukaan osallistunut muun muassa kaivoslain lobbaukseen. Tämän lisäksi samainen lakifirma on profiloitunut myös kaivosyhtiöiden edustajana.
Siksi ei kannata ihmetellä, että selvityksen mukaan Suomen kaivoslakia ei tarvitse muuttaa Ceta-sopimuksen vuoksi. Miksi tosiaan muuttaa lakia, joka mahdollistaa yrityksille voittojen käärimisen ja samalla voi jättää loppusotkun valtiolle. Voitot toki kierrätetään veroparatiisien kautta, jotta niitäkään ei Suomelle tarvitse maksaa. Jatkossa ne voisivat vielä sitten haastaa valtion oikeuteen.
Selvityksen valmistumisesta ei myöskään tiedotettu, sitä ei toimitettu eduskuntaan eikä siitä ole mainintaa ministeriön verkkosivuilla, ihmetteli Paavo Arhinmäki jokin aika sitten.
Arhinmäki on nyt tehnyt aiheesta toisen kirjallisen kysymyksen. Vihreän Langan ja Kansan Uutisten lisäksi siitä ei paljon ole kirjoitettu.
Mutta miksi puhuakaan siitä, kun voi samaan aikaan keskustella jostakin perussuomalaisten sekopäisestä Twitter-viestistä tai vihreiden puheenjohtajan käynnistä yökerhossa.
lehti 