Ruokaturva nousi tärkeysjärjestyslistan kärkeen Karibialla, kun koronapandemiasta johtuvat matkustusrajoitukset iskivät. Isku oli kova, sillä alue on riippuvainen turismista.
Jotkin Karibian valtiot nojautuvat turismiin siinä määrin, että 90 prosenttia niiden bruttokansantuotteesta ja työllisyydestä riippuu matkailusta. Hotellien sulkeminen ja risteilysatamien tyhjentyminen on kylvänyt tuhoa niin talouteen kuin perheisiinkin.
Saint Lucia on yksi eniten kärsineistä pikkuvaltioista. Saint Lucian Punaisen ristin covid-19-projektijohtaja Marva Daniel kertoo, että turismityöpaikkojen menetys on ollut erityisen raskasta pienituloisille kotitalouksille.
– Kun hotellit suljettiin, ruokaturva heikentyi jyrkästi. Jo maaliskuussa aloimme jakaa ruokapaketteja. Nyt olemme siirtymässä vaiheeseen, jossa jaamme ruokakuponkeja. Siten ihmiset saavat myös tuoretta ruokaa. Paketeissa saatoimme toimittaa vain pitkään säilyviä tuotteita. Kupongit mahdollistavat ruokavalion laajentamisen tuoreella ruualla, lihalla ja maitotuotteilla, Daniel sanoo.
Saint Lucian Punainen Risti antaa ruoka-apua 2 300 kotitaloudelle.
Nälän ja koronan kaksoispandemia
Hallitusten avustuspaketit Karibialla oli tarkoitettu vain muutaman kuukauden tarpeisiin. Lomakohteet ovat kyllä hiljalleen avautumassa jälleen, ja nyt ne houkuttelevat turisteja tekemään turvallista etätyötä. Silti miljoonat matkailualan työntekijät ovat leipäjonossa.
Karibian alueen vaikeudet eivät ole tuntemattomia muualla maailmassa. Koronarajoitukset katkoivat ruuan toimitusketjuja maailmanlaajuisesti maissa, joissa miljoonat äidit, lapset ja kaikkein haavoittuvimmat jo valmiiksi näkivät nälkää.
Jo huhtikuussa YK:n ruokaohjelma WFP:n johtaja David Beasley varoitti, että maailmaa uhkaa kaksoispandemia – covid-19 ja nälkä. Beasleyn mielestä kansainvälisen yhteisön pitää ottaa prioriteeteiksi nälän, konfliktien ja muuttoliikkeen hallinta, jotta torjuttaisiin maailmanlaajuinen ruokakriisi.
– Kun aloitin WFP:n toimitusjohtajana kolme vuotta sitten, nälän partaalla hoippuvien ihmisten lukumäärä oli 80 miljoonaa. Ihmistekoisten konfliktien ansiosta luku on hypähtänyt 135–145 miljoonaan ihmiseen. Nyt koronan aiheuttama taloustaantuma ja sen heijastusvaikutukset ympäri maailman uhkaavat nostaa nälkäkuoleman partaalle työnnettyjen ihmisten lukumäärän 270 miljoonaan, Beasley sanoo.
Enemmän apua kuin milloinkaan aiemmin
Nobelin rauhanpalkinnon tänä vuonna voittanut WFP jatkaa työskentelyä eturintamilla ja toimittaa enemmän apua kuin milloinkaan aiemmin. Se työskentelee Jemenin kaltaisissa maissa, jotka kärsivät armottoman aseellisen konfliktin lisäksi äärimmäisistä sääilmiöistä, veden vähyydestä ja koronan pahentamasta nälästä. Beasley kuvaa juuri Jemeniä ”kiistatta maailman pahimmaksi humanitaariseksi katastrofiksi”.
WFP on käyttänyt vuonna 2020 humanitaariseen apuun yli 6,7 miljardia euroa, mutta Beasley arvioi, että ensi vuodelle se tarvitsee kaksinkertaisen summan.
– Vuosi 2021 tulee olemaan erittäin, erittäin vaikea. Suoraan sanottuna, jos me emme saa strategisiin kohteisiimme tarvitsemaamme rahaa, saamme sen sijaan maailmaan nälänhätää, epävakautta ja massamuuttoliikettä. Niin yksinkertaista se on, Beasley toteaa.
lehti 