Tiedämme fyysisen ja henkisen kunnon merkityksen ihmisten hyvinvoinnille. Toisen tökkiessä, pian myös toinen puoli alkaa rapautua. Mikä avuksi? Mistä tietää, kumpaa alkaa ensiksi hoitaa jos elämä on mennyt raskaaksi, vaivat ja sairaudet riesana?
Me ihmiset olemme osa yhteiskuntaa. Sen puitteissa kohtaamme monenlaisia asioita. Iloja, suruja, vastoinkäymisiä ja onnistumisia. Olemme myös erilaisia. Toiset menevät elämänsä läpi vihellellen, toiset taas elävät murheesta toiseen kokien maailmantuskaa rinnassaan.
Toiset ovat tervaskantoja, toiset hauraampia. Miten löydetään tasapaino, jossa jokaisella olisi mahdollisuus hyvään elämään? Valitettavasti elämme liikaa suoritusyhteiskunnassa. Pitää osata, täytyy tietää, vaurastua, ei erottautua, olla ns. yhteiskuntakelpoinen, kunnon veronmaksaja.
Meitä pelotellaan. Iltapäivälehtien lööpit suoltavat sodan uhkaa, ilmastokriisiä, syövät, sepelvaltimotaudit vaanivat ja vievät juuri sinut hautaan, ellet muuta elintapojasi. Kun mieli ahdetaan täyteen epätoivoa, pue siinä verkkarit päälle ja lähde ulos ja lenkille.
Kyselyissä ihmiset toivovat itselle ja läheisille terveyttä ja turvallisuutta. Epävarmuus horjuttaa terveyttä. Entä jos ambulanssi ei ehdi ajoissa syrjäkylille? Rinnasta puristaa, saanko ajan ja kuinka pian? Itsetuhoiset ajatukset mielessä, käsketäänkö ottaa buranaa?
Uusien hyvinvointialueiden tehtävä on korjata puutteita. Jokaisen kuuluu kokea olevansa turvassa, apu on lähellä, nopeasti saatavilla. Siksi lähipalvelut on turvattava, asuitpa Pirkanmaan reuna-alueilla tai kaupunkien lähiöissä.
Luodaan välittämisen ilmapiiri. Haluamme tuntea elämämme olevan merkityksellistä. Oli sitten kyseessä yksin kotona sairastava, mielensä kanssa murehtiva, lapsen sairastuessa jne. Tarvitaan yhteistyötä eri alojen ammattilaisten, eri järjestöjen ja yhdistysten välillä. Tukien myös taloudellisesti kolmatta sektoria.
Levollinen mieli antaa mahdollisuuden itsenä kunnossa pitämiseen. Tulevien aluevaltuutettujen on ymmärrettävä ennaltaehkäisevän työn merkitys ja luotava sille mahdollisuudet ja toimintatavat, ettei ajauduta ns. syviin vesiin.
Hannu Tiainen
Kihniö
uutiskirje 
