Venäjän raukkamainen hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa talouteen ja työmarkkinoihin. Se, kuinka syvästi, on meistä itsestämme kiinni.
Osalle ratkaisun avain löytyy pikaisesta Nato-jäsenyyden hakemista. Oma kantani jäsenyydelle on vauhdilla siirtymässä punaiselta vihreälle – kiitos Putinin. Se ei kuitenkaan ole olennaisin asia uudessa vakavasti järkkyneessä turvallisuustilanteessa.
Tarkahkon arvion tekeminen taloudellisista haitoista Suomelle tässä ja nyt edellyttäisi ennustetta sodan kulusta. Onko pahin ohi parissa viikossa vai parissa vuodessa? Mahdoton tehtävä.
Täydessä umpipimeässä emme sentään ole. Taloudellisista vaikutuksista keskeisin Suomeen ja laajemminkin maailmaan on inflaation kiihtyminen. Ei dramaattisesti, mutta jonkin verran. Meillä on yleisesti ottaen taipumus yliarvioida vaikutuksia tuoreeltaan ja aliarvioida pitkän aikavälin vaikutuksia.
Venäjän merkitys energiamarkkinoilla on iso. Suomalainen autoilija tuskailee bensapumpulla jatkossakin. Ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu kiittää, koska Putinin hyökkäys kiihdyttää fossiilisista raaka-aineista irtautumista. Lyhyellä aikavälillä Venäjän valtion kassa kasvaa, mutta pidemmällä tyhjenee.
Hintojen nousun kiihtymisellä on vaikutusta vielä auki oleviin tes-neuvotteluihin. On selvää, että inflaation kiihtyminen nostaa palkkavaateita, jotta ostovoiman turvaaminen, joka talouskasvun ylläpitämisen näkökulmasta on entistä tärkeämpää, olisi mahdollista. Kunnon palkankorotusten aikaansaaminen on siis isänmaallista toimintaa. Viimeistään nyt on selvää, että puheet ns. yleisestä linjasta ovat perusteettomia.
Kriisillä on kielteinen vaikutus talouskasvuun. Vaikutukset välittyvät monien kanavien kautta. Sodan aikaansaama epävarmuuden kasvu lykkää investointeja, pakotteet ja vastapakotteet vähentävät kansainvälistä kauppaa. Kasvavista ongelmista ei ole syytä vaipua synkkyyteen, talouskasvu jatkuu kuitenkin suhteellisen reippaana, vaikka ennakoitua hieman maltillisempana.
Todennäköisesti koronaelvytyksen jälkeen tarvitaan Putin-elvytystä. Todennäköisyys sille, että kehykset venyvät ja paukkuvat myös jatkossa kasvaa. Viisas talouspolitiikka päivittää talouspolitiikkaa, kun toimintaympäristö heittää tuplavolttia kahdella kierteellä suorin vartaloin.
Kun tulipalon riski kasvaa, kannattaa panostaa paloturvallisuuteen. Nyt – jos koskaan – yhteiskunnan peruselementtejä olisi viisasta vahvistaa. Niihin kuuluu myös suomalaisen terveysjärjestelmän toimivuuden vahvistaminen. Kriisi on nyt. Terveydenhoitolan ammattiliittojen palkankorotusvaade on entistä ajankohtaisempi. Palkkaohjelma, joka on nimetty pelastusohjelmaksi, on Putinin hyökkäyksen myötä entistä enemmän nimensä mukainen.
Veli Ponteva rakensi kestävän talon, jota susihukan puhkuminen ei kaatanut. Toimikaamme kuin Veli Ponteva. Parasta turvallisuuspolitiikkaa on vahvistaa yhteiskuntaa sisältäpäin. Isommat pommit ja tykit voivat toimia lisäapuna.
uutiskirje 