Vasemmistoliiton kannattajien suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut hyvin nopeasti. Tiistaina julkistetussa Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksessa 33 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä, kun vastustajia on 31 prosenttia. Epävarmojen osuus oli 36 prosenttia.
Aiempina vuosina kannatus on vaihdellut nollan ja yhdeksän prosenttiyksikön välillä. Vielä kaksi vuotta sitten 73 prosenttia vasemmistoliiton kannattajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen ”Suomen tulisi liittyä Natoon” kanssa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut suomalaisten enemmistön kääntymään Nato-jäsenyyden kannalle. Evan tutkimuksessa 60 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä Natoon.
Pienintä kannatus on vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.
Vielä syksyllä 2021 väittämän ”Suomen tulisi liittyä Natoon” kanssa samaa meiltä tai jokseenkin samaa mieltä oli Evan tutkimuksessa 26 prosenttia vastaajista. Nousua on siis 34 prosenttiyksikköä.
Maaliskuun alkupuolella, Ukrainan sodan toisella ja kolmannelta viikolla koottuun Evan kyselyyn vastasi 2074 henkilöä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä.
Vasemmistoliitto edelleen kriittisin
Vaikka vasemmistoliitonkin kannattajissa joka kolmas kannattaa nyt Naton jäsenyyttä, on sotilasliiton kannatus pienintä vasemmistoliitossa. Ero on selkeä seuraaviin eli vihreiden ja keskustan kannattajiin, joista jäsenyyttä kannattaa 61 prosenttia. SDP:n kannattajista Nato-jäsenyyden puolella on 62 prosenttia.
Väitteestä ”Suomella ei ole todellisia sotilaallisia uhkia” selkeä enemmistö eli 75 prosenttia vastaajista oli eri mieltä. Vasemmistoliiton kannattajat olivat vähiten eri mieltä, mutta heistäkin väitteeseen yhtyi vain 18 prosenttia. Erimielisiä oli 62 prosenttia. Demareilla vastaava luku on 78, vihreillä 72.
Valtiojohdon mielipiteellä Nato-jäsenyydestä on jonkin verran vaikutusta vasemmistoliiton kannattajien kantaan. Väitteen ”Kannattaisin Suomen Nato-jäsenyyttä, jos maamme ylin valtiojohto kannattaisi sitä” kanssa samaa mieltä oli vasemmistoliiton kannattajista 43 prosenttia ja eri mieltä 30 prosenttia.
Ei hallituskysymystä
Vasemmistoliitto selvittää parhaillaan keskuudessaan puolueväen Nato-kantoja. Puolueen puheenjohtaja Li Andersson arvioi lauantaina puoluevaltuuston kokouksessaa, että päätös mahdollisesta Nato-jäsenyydestä selvitetään perinpohjaisesti.
– Mahdollinen päätös Nato-jäsenyydestä muuttaisi Suomen vuosikymmenten ajan harjoittamaa ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Se ei vaikuttaisi Suomen turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen vain jäsenyysprosessin ajan, vaan muuttaisi tilannetta myös jokaisena päivänä jäseneksi hyväksymisen jälkeen, Andersson sanoi.
– Siksi on äärimmäisen tärkeää, että päätös on tehty ja ankkuroitu kansan keskuudessa tavalla, joka ei anna mitään aihetta jälkikäteisspekulaatioille esimerkiksi siitä, että päättäjät olisivat toimineet hetkellisen julkisen paineen perusteella.
Andersson tiivisti, että Suomen osalta riskittömiä vaihtoehtoja ei ole.
– Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.
Andersson totesi myös, että kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset eivät Suomessa ole ensisijaisesti hallituskysymyksiä. Niissä haetaan perinteisesti mahdollisimman laajaa parlamentaarista konsensusta.
– Siksi minun näkemykseni on, että meidän ei missään nimessä kannata tehdä itsellemme tästä hallituskysymystä sellaisessa tapauksessa, jossa valtiojohto päättäisi hakea jäsenyyttä. Puoluevaltuusto on määritellyt puolueen kynnyskysymykset vuoden 2019 alussa.
– On aivan selvä asia, että kun tilanne ympärillämme muuttuu, pitää myös meidän olla valmiita yhdessä käsittelemään kynnyskysymyksiämme tästä muuttuneesta tilanteesta käsin.
Eva on tehnyt arvo- ja asennetutkimuksia vuodesta 1984.
uutiskirje 