Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta käynnistynyt katsomusaineiden opetuksen uudistamistarpeiden selvitys valmistui viikko sitten. Raportin lähtökohtana oli se, että kahteen oppiaineeseen, uskontoon ja elämänkatsomustietoon, jakautuva katsomusaineiden opetus kohtaa tulevaisuudessa merkittäviä haasteita väestömuutosten ja katsomuksellisen moninaisuuden lisääntyessä. Uskonnollisen kentän muutoksien taustalta löytyy monenlaisia tekijöitä, kuten globalisaatio, maahanmuutto, maallistuminen ja digitalisaatio.
Selvityshenkilöt Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs esittävät katsomusaineiden opetukselle kehittämisryhmää, joka ohjaisi näiden aineiden kehittämistä. Kehittämisen lähtökohtina tulisi heidän mukaansa pitkällä aikavälillä olla katsomusaineiden yhteisten osien lisääminen ja elämänkatsomustiedon opetuksen avaaminen lukio-opinnoissa myös uskontokuntiin kuuluville.
Vapaa-ajattelijoiden Ylikoski toteaa, että selvityshenkilöiden tehtävänantoon ei kuulunut käytännön toteutusten selvittäminen. Kehittämispohdinnoissa käytännön ilmentymiä ei kuitenkaan hänen mukaansa voi unohtaa.
– Kouluissa on uskonnollisesti yksipuoluejärjestelmä, evankelis-luterilaisella kirkolla on erityisoikeus järjestää omia tilaisuuksia. Mutta tämä on tabu, josta ei puhuta. Kuitenkin, jos keskustellaan siitä, miten katsomuksellista opetusta pitäisi kehittää, niin se, että ohitetaan tämmöinen faktuaalinen tilanne, jossa hyvä opetussuunnitelma ohitetaan oikealta, herättää epäluottamusta raportissa pohdittua vaihtoehtoa kohtaan järjestää uskonnon ja elämänkatsomustiedon yhteistä opetusta.
Katsomusaineiden opetuksen uudistuksessa on Ylikosken mukaan tärkeää vahvistaa elämänkatsomustiedon asemaa.
Lainsäädäntö edellyttää uskonnollista ja katsomuksellista sitoutumattomuutta
Ylikoski jatkaa, että kouluissa pyöritetään vuodesta toiseen jumalanpalveluksia tai hartaustilaisuuksia koulupäivän aikana, vaikka kunta voisi päättää, että uskonnolliset tilaisuudet sijoitetaan koulupäivän jälkeiseen aikaan.
– Tämä on epäkohta, joka suomalaisessa keskustelussa ohitetaan.
Ylikoski muistuttaa, että perusopetuslain ja varhaiskasvatuslain mukaan toiminnan pitää olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta. Tämä ei toteudu, jos kirkollinen valta on tarpeeksi suuri. Tästä syystä raportissa pohdittu vaihtoehto vain yhdestä yhteisestä katsomusaineesta ei Vapaa-ajattelijoiden liitolle kävisi ollenkaan.
Ylikoski onkin tyytyväinen raportissa esitettyyn lähtökohtaan, että nykyiset katsomusaineet jatkaisivat. Ja osittain yhteistä opetusta olisi hänestä perustellumpaan miettiä eri uskontojen kesken laajempana kuin uskonnon ja elämänkatsomustiedon kohdalla. Hän ei kuitenkaan kokonaan tyrmää rajattua opetussuunnitelmiin perustuvaa yhteisopetusta.
Lukiolaisille vapaus valita
Selvityksessä esitetään useita toimenpiteitä, joilla uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta voitaisiin kehittää.
Raportti ehdottaa myös katsomusaineiden opetuksen kehittämisryhmän perustamista. Siihen kuuluisi opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen virkamiesten lisäksi poliittisia päättäjiä.
Opetusministeri Li Andersson ilmoitti raportin julkaisemisen yhteydessä, että vielä tämän hallituskauden aikana perustetaan kehittämisryhmä ohjaamaan katsomusaineiden opetuksen tulevaisuutta. Hän pitää tavoiteltavana, että katsomusaineita voitaisiin jatkossa uudistaa valinnaisuuden lisäämisen suuntaan, jotta esimerkiksi elämänkatsomustiedon voisi tulevaisuudessa valita opiskeltavakseen jokainen uskontokuntaan katsomatta Tätä valinnanvapautta raportissa esitettiinkin lukiolaisille.
Raportissa ehdotetaan muun muassa lisää tukea katsomusaineiden opetuksen tutkimukseen ja opetuksen kokeiluihin. Opetushallitus voisi raportin mukaan valmistella tarkempaa ohjeistusta ja hyviä käytänteitä katsomusaineiden opetuksen yhteisiin osioihin.
Katsomusaineiden opetukseen liittyvää tilastointia tulisi raportin mukaan kehittää.
Uskonnon opetus pois koulusta
Vapaa-ajattelijoiden perustavoiteena on uskonnonopetuksen poistaminen kokonaan koulusta.
– Meidän näkemyksen mukaan yhtä tai useampaa katsomusainetta ei tarvittaisi ollenkaan. Etiikkaa, uskomuksia ja hyviä tapoja voisi käsitellä muiden aineiden yhteydessä. Olisi hyvä tuoda peruskouluun etiikkaa ja filosofiaa, Ylikoski sanoo.
Koska Vapaa-ajattelijoiden perustavoite ei vielä ole toteutumassa, järjestö pyrkii vaikuttamaan nyt käsillä olevaan kehitystyöhön. Ja se tarkoittaa pyrkimystä edistää elämänkatsomustiedon opetusta ja asemaa.
– Parhaiten sitä edistetään lopettamalla sen opiskelun estäminen kirkon jäseniltä. Jo yli 10 vuotta olemme ajaneet sitä, että elämänkatsomustieto pitäisi avata kaikille, lukiolaisten lisäksi myös peruskoululaisille.
Nyt valinnanvapautta esitetään vain lukiolaisille ja Ylikoski pelkää, että asia ainakin pitkittyy, koska vapauttamisen ei uskota raportissa onnistuvan ilman opetussuunnitelmatyötä.
– Meidän mielestä opetussuunnitelmia ei tarvitse avata. Siellä on hyvät, uudet opetussuunnitelmat, jotka on vain pari vuotta sitten uudistettu.
Kaiken kaikkiaan Ylikoski toivoo, että katsomusaiheiden opetuksen uudistamisessa mentäisiin kultaista keskitietä pitkin.
– Elämänkatsomustieto kehittyy koko ajan ja ennusmerkit kertovat että oppilasmäärät kasvavat kaiken aikaa.
uutiskirje 
