Suomen ja Ruotsin tie Nato-jäsenyyteen on mutkistunut vakavasti sen jälkeen, kun Turkki ilmoitti vastustavansa maiden ottamista sotilasliiton jäseniksi.
Turkki vaatii, että Suomi ja Ruotsi katkaisevat kaiken tuen ja yhteydet Turkin terroristeiksi luokittelemiin kurdijärjestöihin.
Keskeinen vaatimus on myös Turkkia koskevien asevientikieltojen purkaminen. Vaikka asekauppa ei Turkin näkökulmasta ole merkittävää, kyse on periaatteesta. Tulevat liittolaiset eivät voi kieltäytyä myymästä toisilleen asetarvikkeita.
Antti Rinteen (sd.) hallitus asetti Turkin asevientikieltoon sen jälkeen, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille lokakuussa 2019.
Terroristeina Turkki pitää Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta ja siihen kytköksissä olevia Pohjois-Syyrian autonomisella kurdialueella toimivia sotilaallisia Kansan Suojeluyksikköjä (YPG).
”Terroristien” karkotuksia Turkkiin
Turkkia hiertää myös islamilainen Gülen-liike, Yhdysvalloissa asuvan imaami Fethullah Gülenin johtama huomattavan varakas järjestö, jota Turkki syyttää vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä.
Turkissa katsotaan myös varsin yleisesti, että Yhdysvallat oli sekaantunut hankkeeseen. Ellei maa ollut suoranaisesti kaappausyrityksen takana, se ainakin tiesi asiasta, mutta ei kertonut vehkeilystä Turkin johdolle.
Presidentti Recep Tayyip Erdoğania tukevan Daily Sabah – lehden mukaan Turkki on vaatinut 11 Suomessa ja 21 Ruotsissa asuvan henkilön luovuttamista. Turkin mukaan puolet heistä ovat kytköksissä PKK:hon ja puolet güleniläisiä.
Edessä uusi sotilasoperaatio
Samalla kun ylätason poliittinen kiistely jatkuu, valmistelee Turkki sen varjossa tosiasioiden tuomista maastoon.
Maan asevoimat on viime aikoina pommittanut kiivaasti Pohjois-Irakin Kurdistanissa sijaitsevia PKK:n tukikohtia.
Vaikka Irak ei hyväksy pommituksia, on Turkki saanut toimilleen täyden tuen lähimmältä liittolaiseltaan, Pohjois-Irakin Kurdistania hallitsevalta Barzanin klaanilta, jonka pešmerga-sotilaita myös Suomi on kouluttanut. Barzanien suku johtaa alueen suurinta kurdipuoluetta.
Syyriassa kurdijärjestöjen hallitsema Rojavan autonominen alue on sitä vastoin Turkin ykkösvihollinen.
Erityisesti viime viikkoina Turkin armeijan ja maan tukemien aseryhmien hyökkäykset ovat saaneet Rojavan raja-alueen sodan partaalle.
Nyt Turkki uhkaa Syyrian kurdialuetta uudella, laajalla sotilasoperaatiolla, jolle maan kansallinen turvallisuusneuvosto antoi tällä viikolla tukensa.
Kansan Uutisten viranomaislähteistä saamien tietojen mukaan Suomi tyytyy toistaiseksi vain seuraamaan tilannetta.
Niinistö tuki turvavyöhykettä
Presidentti Erdoğan on julistanut operaation tavoitteeksi laajentaa Pohjois-Syyrian kurdialueilla olevaa ”turvavyöhykettä”.
Sen yhtenä tavoitteena on siirtää alueelle puoli miljoonaa Turkissa asuvaa syyrialaispakolaista. Taustalla on ajatus ajaa poliittisesti ”vääränmieliset” kurdit pois alueelta ja tuoda heidän tilalleen arabeja sekä Turkkiin myönteisesti suhtautuvia kurdeja.
Presidentti Sauli Niinistö antoi aikanaan tukensa turvavyöhykesuunnitelmalle ja vertasi sitä karjalaisevakoiden asuttamiseen jatkosodan jälkeen.
Yritys Rojavan tuhoamiseksi?
Turkin uusimmassa liikkeessä voi olla myös kyse yrityksestä tuhota kokonaan kurdien itsehallintoalue.
Noin kahden miljoonan ihmisen Rojava julistautui autonomiseksi alueeksi Syyrian sodan alussa 2012. Sen puolustuksesta keskeinen vastuu on YPG:n joukoilla. Kurditaistelijoilla oli muutama vuosi sitten keskeinen rooli terroristijärjestö ISIS:in vastaisessa sodassa, jossa kurdit menettivät kaatuneina toistakymmentä tuhatta sotilasta.
Käytännössä Rojava on ollut paljolti riippuvainen Yhdysvaltain poliittisesta, taloudellista ja sotilaallisesta tuesta. Alueella on myös amerikkalaisia, brittiläisiä ja ranskalaisia erikoisjoukkoja.
Yhdysvallat Nato-liittolaisineen on tukenut Rojavan kurdien ohella Syyriassa myös erilaisia jihadisti- ja oppositioryhmiä, jotka ovat toimineet Syyrian hallituksen kaatamiseksi.
Suomi taipumassa asekauppoihin?
Suomessa Turkin toimet näyttävät tulleen täytenä yllätyksenä. Esimerkiksi hallituksen eduskuntaan tuomissa Nato-selonteoissa ei ole lainkaan käsitelty Turkin roolia sotilasliitossa.
Suomi saattaa silti olla taipumassa Turkin vaatimuksiin ainakin asevientikiellon osalta.
– Turkki on osoittanut viestinsä Suomelle ja Ruotsille. Kyllä meidän odotetaan siihen vastaavan, presidentti Sauli Niinistö sanoi tavatessaan suomalaistoimittajia Washingtonin vierailunsa yhteydessä toukokuun puolivälissä.
Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on puolestaan todennut, että osaa Turkin vaatimuksista on mahdoton hyväksyä. Ne koskevat erityisesti oikeusvaltioperiaatetta.
– Ei syyttömiä ihmisiä luovuteta toiseen maahan varsinkaan, jos siellä on riskinä, että heidät vangitaan tai tuomitaan ilman perusteita. Tässä kulkee punainen viiva.
Vanhasen mukaan asevientikysymyksissä lähtökohtana taas on se, että keskusteluja käydään tulevan liittolaisen kanssa.
Ruotsin ja Suomen virkamiesedustajat kävivätkin Ankarassa aiemmin tällä viikolla. Suomen delegaatiota johti ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara.
– Tapaamisen aikana olemme nähneet myönteistä asennetta liittyen puolustusteollisuuden tuotteiden vientikiellon poistamiseen. Tämä on myönteistä kehitystä, keskusteluihin osallistunut presidentti Erdoğanin edustaja Ibrahim Kalin sanoo.
KU:n tietojen mukaan Suomi aikoo jatkossakin noudattaa aseviennissä tapauskohtaista harkintaa. Jos ja kun Suomesta tulee Naton jäsen, tämä kuitenkin otetaan huomioon tulevissa asevientilinjauksissa.
Panssareiden suojausterästä ja patruunoita
Turkin kannalta asekauppa Suomen kanssa ei ole erityisen merkittävää. Suomelle Turkki oli puolestaan vielä vuonna 2018 suurin puolustustarvikkeiden vientimaa.
Suurin osa viennistä on ollut panssariajoneuvojen suojausterästä.
Syksyllä 2019 puolustusministeriö kielsi suomalaista Nammo Lapua oy:ta viemästä Turkkiin tarkkuusammuntapatruunoita, joita on aiemmin toimitettu muun muassa Turkin erikoisjoukoille.
Vuonna 2016 puolustusministeriö puolestaan kielsi joensuulaista asesepänliike Ase Utraa viemästä Turkkiin äänenvaimentimia sen jälkeen, presidentti Erdoğan oli julistanut maahan poikkeustilan epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.
Nykyisin asevientilupia on voimassa enää kaksi. Yksi niistä on panssaroituja ajoneuvoja valmistavalla ja valtion omistamalla Patria Land Systemsillä. Toinen on Robonic-nimisellä yhtiöllä, joka valmistaa harjoitusmaalina käytettävien lennokkien lähetysalustoja.
Vaatimus kansanedustajan karkottamisesta
Erityisesti Ruotsilla saattaa kuitenkin olla suuria vaikeuksia hyväksyä Turkin vaatimuksia.
Asia nousi valokeilaan, kun Turkin Tukholman lähettiläs Hakki Emre Yunt vaati kurditaustaisen ruotsalaiskansanedustaja Amineh Kakabavehin luovuttamista Turkkiin.
– Olen kansan valitsema edustaja Ruotsin valtiopäivillä ja Ruotsin kansalainen, joka on syntynyt Iranin Kurdistanissa. Tuollainen lähettiläs pitäisi lähettää välittömästi takaisin kotiin Turkkiin, Kakabaveh puolestaan täräytti lähettiläälle.
Kakabaveh on entinen vasemmistopuolueen valtiopäiväedustaja, joka erosi puolueesta sisäisten erimielisyyksien takia. Hän on myös entinen kurdijärjestöjen taistelija ja vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Ruotsissa suhde kurdien vasemmistolaisiin ryhmiin on ollut huomattavasti kiinteämpi kuin Suomessa, sillä Ruotsin koko ulkopoliittinen johto – pääministeri Magdalena Andersson, ulkoministeri Ann Linde ja puolustusministeri Peter Hultqvist – on avoimesti tukenut juuri niitä kurdijärjestöjä, joita Turkki pitää terroristeina.
Itse asiassa Andersson saa kiittää pääministeriasemastaan Kakabavehia. Andersson nousi viime vuonna Ruotsin ensimmäiseksi naispääministeriksi vain yhden äänen enemmistöllä. Ratkaisevan äänen antoi juuri Kakabaveh.
Sen ehtona oli hänen ja sosialidemokraattien välinen sopimus, jossa lupasivat sitoutua syventämään yhteistyötä kurdien PYG-puolueen kanssa.
Makedonia vuosia Naton porstuassa
Vaikka Turkin viranomaiset vakuuttavat, että sen vaatimukset Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen koskevat vain maiden suhdetta asevientikieltoon, kurdeihin ja gülenisteihin, on taustalla myös suurvaltapolitiikka. Kyse on ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Turkin keskinäisistä ongelmista.
Turkki on toistuvasti haastanut Naton päätöksentekoa ja käyttänyt sen yksimielisyyden vaatimusta omien etujensa ajamiseen. Se ei kuitenkaan ole ainoa. Samoin tekevät myös muut Naton jäsenmaat.
Esimerkiksi Kreikka piti Makedonian Naton ulkopuolella toistakymmentä vuotta uhaten käyttää veto-oikeutta jäsenyyden kaatamiseksi, ellei maa muuta nimeään. Lopulta maa joutui vaihtamaan nimensä Pohjois-Makedoniaksi ja pääsi Natoon.
Kun Turkin vaateista on puhuttu, Makedonian kiistaa ei juuri ole muisteltu. Eikä sitä, että moni muu Nato-maa tuki Kreikan vaatimusta enemmän tai vähemmän julkisesti.
Ukrainan sota lähentänyt Turkkia ja Yhdysvaltoja
Vaikka Turkin välit Yhdysvaltoihin ovat olleet tulehtuneet, ovat maat selvästi lähentyneet Ukrainan sodan aikana. Neuvotteluja suhteiden normalisoinnista on käyty koko kevään.
Presidentti Joe Bidenin hallinto onkin katsonut hiljaa sivusta, kun Turkki on pommittanut Pohjois-Irakin kurditukikohtia ja valmistellut uutta sotilasoperaatiota Syyrian kurdialueita vastaan.
Muutama vuosi sitten Turkki joutui amerikkalaisten laajojen pakotteiden kohteeksi hankittuaan Venäjältä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Hankintapäätöksen taustalla oli se, että Yhdysvallat oli kieltäytynyt myymästä Turkille Patriot-ohjuksia. Turkki pantiin sivuun muun muassa F-35-hävittäjäpommittajien kehitys- ja tuotanto-ohjelmasta. Suomi on valinnut saman konetyypin ilmavoimien seuraavaksi hävittäjäksi.
Turkki tahtoo nyt palata takaisin ohjelmaan ja saada aiemmin tilaamansa sata hävittäjää.
Samalla Biden on näyttänyt vihreää valoa F-16-hävittäjien myymiseksi Turkkiin ja yrittää vakuuttaa myös vastahakoisen kongressin tukemaan myyntiä.
lehti 