Kokoomus on ollut talouspolitiikan arviointineuvoston kanssa samoilla linjoilla siitä, että ensi vaalikaudella valtion menoja on sopeutettava miljardilla eurolla joka vuosi. Siis neljä miljardia vaalikaudessa. Sopeuttaminen voi tarkoittaa tulojen lisäämistä, menojen vähentämistä tai näiden yhdistelmää.
Vuosi sitten kokoomuksella oli vaihtoehtobudjetissaan selvä näkemys, että sopeutusta harjoitetaan muun muassa leikkaamalla sosiaaliturvaa 1,5 miljardilla eurolla. Vaalien lähestyessä ja puolueen ollessa selvässä gallup-johdossa kanta on muuttunut epämääräisemmäksi.
Uusi vaihtoehtobudjetti, jolla puolue myös menee vaaleihin, julkaistaan marraskuussa.
– Jos saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa tai jos toteutuisi meidän mallin mukaisesti esimerkiksi omavastuuosuuden palauttaminen toimeentulotuen asumislisään, niin kyllä, niillä on heikentävä vaikutus. Ja vahva työllistävä vaikutus, Orpo myönsi vielä valmistelussa olevasta vaihtoehtobudjetista Suomen Kuvalehdessä viime viikolla.
Mutta riittävätkö edes neljän miljardin sopeutukset, kun kokoomus samaan aikaan kannattaa eräiden menojen lisäämistä niin että menolisäystenkin hintalappu on miljardiluokkaa?
SDP:n veroasiantuntija, ministeri Sirpa Paateron erityisavustaja Lauri Finér laski tiistaina, että kokoomuksen tavoite voi tarkoittaa jopa lähes kaksinkertaisesti sitä sopeutusta, mistä puolue on julkisesti puhunut.
Kokoomuksen lisämenoja ovat ensinnäkin miljardin veronkevennykset, joista puolue on puhunut pitkään.
Mutta on muutakin.
Parlamentaarisen TKI-tavoitteen saavuttaminen edellyttää ensi vaalikauden lopussa n. 1 mrd€/vuosi lisäsatsausta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näistä vain osa sisältyy kehyksiin, joten menoja täytynee lisätä. Kokoomus on sitoutunut tavoitteeseen muiden mukana. 5/8 pic.twitter.com/0eNfNtVE0l
— Lauri Finér (@LauriFinest) October 18, 2022
[dorishtml]
Puolustusmenoja ollaan nostamassa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, jonka hinta on miljardi euroa. Lisäksi puolueet ovat sitoutuneet satsaamaan miljardin vuodessa lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Nyt kokoomuksen lisämenot ovat nousseet jo kolmeen miljardiin euroon.
Lisäksi alijäämän ennustetaan kasvavan edelleen ennen sopeutusta, joten Finérin mukaan kokoomuksen neljän miljardin sopeutus voi tarkoittaa seuraavan vaalikauden lopulla käytännössä viittä miljardia.
[dorishtml]
Toisin sanoen kokoomuksen pitäisi pystyä esittämään, miten se toteuttaisi jopa 7-8 mrd€/vuosi sopeutustoimet. Se on valtava summa, n. 10 % valtion ensi vuoden budjetista. Galluppien kärkipuolueelta olisi siis syytä kysyä, mistä tämä summa otettaisiin ja miten. 7/8
— Lauri Finér (@LauriFinest) October 18, 2022
Tässä yhtälössä menolisäykset huomioon ottaen neljän miljardin sopeutus voi nousta lähes kaksinkertaiseksi 7–8 miljardiin.
Kokoomus kannattanut velkaantumista
Kokoomuksen on ennen vaaleja, ja käytännössä jo ensi kuussa, kerrottava, paljonko se leikkaisi ensi vaalikaudella ja mistä. Puhutaan niin isoista summista, ettei vastaukseksi riitä työllisyys tai talouskasvu, kuten Finér huomauttaa.
Hallitusta velkaantumisesta syyttävän kokoomuksen vaihtoehtoa on perätty eduskunnassa koko syysistuntokausi. Hallituksesta on muistutettu, että kokoomus on itse tukenut suurinta osaa velkaantumisesta, sillä sehän johtuu suurimmalta osalta koronakriisin hoidosta, puolustusmenojen kasvusta ja viimeksi elinkustannusten nousun ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten kompensoimista pienituloisille.
Maalitolpat liikkuvat
Oman vaihtoehdon kertomisen sijaan kokoomus on liikutellut maalitolppia ja ryhtynyt vaatimaan SDP:ltä konkreettisia ehdotuksia julkisen talouden remontissa sen jälkeen, kun demarijohtajatkin ovat puhuneet ensi kauden sopeutustarpeesta.
Tulosopeutuksen ja veropohjan tiivistämisen kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen tyrmäsi selvin sanoin viime lauantaina. Hänen mukaansa ne ovat uuskielinen termi veronkorotuksille.
Kokoomuksen sopeutus tarkoittaa siis leikkauksia.
Ylivoimaisen gallup-johtajan on lyötävä numerot ja kohteet pöytään. Sammutetuin lyhdyin ei voi mennä vaikka se olisi kuinka houkuttelevaa viime vaalien karvaiden kokemusten jälkeen. Viime vaaleissa SDP oli koko ajan ylivoimainen ykkönen, mutta kokoomus oli talvella selvästi kiinni kakkospaikassa siihen asti, kun Petteri Orpo sanoi ääneen, mitä puolueessa todella ajatellaan.
Sen jälkeen perussuomalaiset ajoivat ohi ja kokoomus jäi nöyryyttävästi toiseksi suurimmaksi oppositiopuolueeksi.
uutiskirje 
