Nigeria äänestää presidentinvaaleissa sunnuntaina 25. helmikuuta. Maa on sekä Afrikan suurin talous että mantereen suurin valtio väkiluvussa mitattuna, ja puolet maan väestöstä on 18-vuotiaita tai nuorempia.
Nigeriassa asuu yli 225 miljoonaa ihmistä, yhtä paljon kuin Saksassa ja Ranskassa yhteensä. Nigeria on koko maailman kuudenneksi suurin valtio väkiluvun mukaan, ja noin joka kuudes afrikkalainen asuu Nigeriassa.
Koska Nigerian poliittinen ja taloudellinen kehitys on ratkaiseva koko Afrikan mantereen tulevaisuudelle, sillä on todellakin väliä, kuka maata johtaa. Vakaa hallinto Nigeriassa voi luoda vakautta ja hyvinvointia kaikkialle Afrikkaan, mutta jos Nigeria on epäavakaa, se päinvastoin vetää koko maanosaa alaspäin.
Nigerian poliittista järjestelmää leimaa äänestäjien passiivisuus.
Nigerialla on valtavat luonnonvarat, mutta myös massiivisia ongelmia, jotka vaikeuttavat uuden presidentin työtä – kuka hän onkaan.
Nigerian presidentinvaaleja käsiteltiin myös KU:n Kaikki Uusiksi -podcastin perjantain jaksossa.
Sotilasjuntasta epävakaaseen demokratiaan
Nigeria vapautui sotilasjuntan hallinnasta vuonna 1999, ja siitä lähtien maata ovat hallinneet vuorotellen maan kaksi valtapuoluetta: People’s Democratic Party PDP ja All Progressives Congress APC. APC-puoluetta edustava istuva presidentti Muhammadu Buhari on ollut virassa vuodesta 2015, eikä hän voi enää asettua ehdolle. 80-vuotias Buhari itse on entinen sotilasjuntan päämiehenä ollut kenraali.
Maan luonnonvaroista huolimatta nigerialaiset ovat keskimäärin köyhempiä nykyään kuin 8 vuotta sitten Buharin noustessa valtaan. Nigerialaisten vaurastumista haittaavat koko maata riivaava korruptio, valtava alueellinen eriarvoisuus sekä maan koillisosassa käynnissä oleva sota Boko Haram -terrorijärjestöä ja sen jihadistiliittolaisia vastaan. Kymmenentuhatta nigerialaista kuoli taisteluissa pelkästään viime vuoden aikana.
Myös Nigerian talous on vaikeuksissa. Maan inflaatio oli vuoden 2022 joulukuussa 21 prosenttia. Viimeisimpänä skandaalina oli helmikuun alussa toteutettu seteliuudistus, jonka seurauksena pankkiautomaateista, kaupoista ja pankeista loppui käteinen.
Haastavia haastajia
Uudeksi presidentiksi ehdolla ovat valtapuolue APC:n ehdokas Bola Tinubu. 71-vuotias Tinubu on täysin nigerialaisen poliittisen apparaatin tuote, jota on muun muassa syytetty sekaantumisesta huumekauppaan.
Toinen ehdokas on oppositiopuolue People’s Democratic Partyn Atiku Abubakar, joka oli maan varapresidenttinä 2000-luvun alussa. Abubakar on ehdottanut populistisia uudistuksia, kuten esimerkiksi miljoonan uuden poliisin palkkaamista, muttei mitään suunnitelmia sen rahoittamiseksi.
Mielipidemittauksissa kärkeen on kuitenkin ampaissut Nigerian työväenpuolueen ehdokas Peter Obi, jota pidetään erityisesti nuorten äänestäjien suosikkina.
61-vuotias Obi on jo monessa liemessä marinoitunut poliitikko, entinen Anambran osavaltion kuvernööri. Obi oli aikaisemmin Atiku Abubakarin liittolainen, mutta loikkasi viime vuonna PDP-puolueesta työväenpuolueen riveihin.
The Economist-lehden mukaan myöskään Peter Obi ei ole mikään ihmeidentekijä, mutta ainakin hän osaa diagnosoida Nigerian ongelmat parhaiten, vaikkei hänellä olekaan selkeää suunnitelmaa niiden korjaamiseksi. Hän kuitenkin edustaa Nigerialle toivoa paremmasta ja muutoksesta kohti vakaampaa poliittista järjestelmää.
Paljon riippuu myös siitä, paljonko paikkoja Peter Obin työväenpuolue saa maan parlamenttiin. Vaikka Obi pääsisikin presidentiksi, voitto parlamenttivaaleissa näyttää tällä hetkellä epätodennäköiseltä.
Nigerian poliittista järjestelmää leimaa myös äänestäjien passiivisuus. Edellisissä, vuoden 2019 presidentinvaaleissa äänestyspaikoille vaivautui vain 34,75 prosenttia äänioikeutetuista. Tuolloin Muhammadu Buhari voitti Atiku Abubakarin selvin luvuin.
Kuuntele Kaikki Uusiksi -podcastin uusin jakso täältä !
uutiskirje 
