– Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian alueella on edistytty sukupuoleen pohjautuvan väkivallan vastaisessa taistelussa. Nyt kuitenkin kohtaamme reaktioita, jotka osoittavat, etteivät oikeutemme ole koskaan turvatut ja että meidän täytyy aina olla valppaina ja valmiita puolustamaan niitä, Susana Chiarotti sanoo.
Argentiinalainen asianajaja ja professori Chiarotti kuuluu Amerikan valtioiden yhteiseen, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaan yhteistyöelimeen Mesecviin, ja tarkemmin sanoen sen asiantuntijakomiteaan. Belem do Paran yleissopimuksena tunnettu mekanismi täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
– Olen ollut mukana Mesecvissä 20 vuotta ja sinä aikana nähnyt paljon muutoksia. Neljässäkymmenessä vuodessa naisliikkeet ovat saaneet naisiin kohdistuvan väkivallan yhteiskunnallisen keskustelun asialistalle globaalisti. Sitä voi sanoa historian menestyksekkäimmäksi lobbaukseksi, Chiarotti toteaa.
Äärioikeiston ja konservatiivisten evankelikaalisten kirkkojen yhteistyö Latinalaisessa Amerikassa, Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätös poistaa aborttioikeuden perustuslaillisuus ja Argentiinan presidentiksi valitun Javier Milein naisten oikeuksien vähättely ovat kuitenkin saaneet maanosan feministit ymmärtämään, etteivät saavutukset ole kiveenhakattuja.
Latinalaisen Amerikan ja Karibian Sukupuolten tasa-arvon observatorion julkaisemat tilastotiedot tukevat Chiarottin näkemystä. Sukupuoleen pohjautuva väkivalta loukkaa joka neljännen alueella asuvan naisen ihmisoikeuksia. Äärimuodossaan se vei hautaan 4 050 eteläamerikkalaista ja karibialaista naista vuonna 2022.
Alle 40 prosenttia väkivaltaa kokeneista naisista ilmoittaa tapahtuneesta ja etsii apua. Uhrit eivät saa tukea eivätkä syylliset joudu vastuuseen, mikä on omiaan pitämään yllä väkivallan kulttuuria.
uutiskirje 
