Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson sai ensimmäisellä kierroksella lopulta lähes 160 000 ääntä. Tuloksena oli viides sija 4,9 prosentin ääniosuudella.
Tämä tarkoittaa sitä, että Paavo Arhinmäki saa pitää paikkansa vasemmistoliiton kaikkien aikojen suosituimpana presidenttiehdokkaana. Arhinmäki sai vuonna 2012 5,5 prosenttia äänistä.
– Uskalsin odottaa Lille kuuden prosentin kannatusta. Ajattelin, että hän oli pärjännyt niin hyvin vaalikeskusteluissa ja saanut niin paljon positiivista palautetta, Arhinmäki tuumi KU:lla vasemmistoliiton vaalivalvojaisissa.
– Tämä toi puolueelle ja Lille uskottavuutta ja tulevaisuuden pohjaa todella merkittävällä tavalla, hän jatkoi.
Vaikeat lähtökohdat
Andersson lähti kampanjoimaan vaikeasta tilanteesta. Eduskuntavaalitappio pisti puolueen talouden tiukoille, eikä rahaa ollut liiaksi käytettävissä.
Omassa kiitospuheessaan Andersson sanoi tuloksen olevan voitto. Hän tiivisti, ettei kampanjan aikana tehnyt yhtään kompromissia, vaan piti kiinni omasta ja puolueen linjasta.
– Tarkoitan [voitolla] sitä palautetta, jota olen saanut tästä kampanjasta omilta aktiiveiltamme ja äänestäjiltä. Viides sija näissä vaaleissa on hyvä tulos meille, Andersson sanoi KU:lle.
– Ainoastaan harmittaa, että en päässyt ylittämään Paavo Arhinmäen vasemmistoliiton historian parasta äänitulosta. Mutta voin elää sen kanssa. Paavo on myös ansainnut sen tittelin.
Äänimäärissä mitattuna Andersson pääsi hyvin lähelle Arhinmäkeä. Arhinmäki keräsi 2012 reilut 167 000 ääntä, eli eroa oli lopulta alle 10 000 ääntä.
Andersson huomautti, että samoin kuin 2012 myös nyt nähtiin iso Haavisto-ilmiö. Pekka Haavisto sai lopulta yli 25 prosenttia ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä. Moni punavihreä siis hyppäsi odotetusti jo ensimmäisellä kierroksella Haaviston leiriin.
– Tässä oli taktista äänestämistä. En tiedä, voimmeko tällaisissa vaaleissa kuin pressanvaalit tehdä sille mitään.
Vaalipiireissä heittelyä
Anderssonin kampanjan yhtenä tavoitteena oli etenkin saada näkyvyyttä ja kannatusta Keski-Suomessa, Satakunnassa ja Lapissa. Näissä vaalipiireissä puolue menetti kansanedustajan paikat viime kevään eduskuntavaaleissa.
Tähän tavoitteeseen peilattuna kampanja ei onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Keski-Suomessa esimerkiksi Äänekosken kaupunki on ollut vasemmistoliiton vahvaa aluetta. Siellä Andersson jäi 4,7 prosenttiin, mutta tulosta selittää myös Pekka Haaviston huima suosio. Haavisto oli Äänekosken ääniharava 26 prosentin kannatuksella.
Yliopistokaupunki Jyväskylässä Andersson sai 5,9 prosenttia äänistä ja oli selvästi demarien Jutta Urpilaista suositumpi. Selvä ykkönen Jyväskylässä oli Haavisto, joka sai 31,6 prosenttia äänistä.
Satakunnan vaalipiirissä Andersson sai 4,7 prosenttia äänistä. Se toi vaalipiirissä kuudennen sijan. Porissa Andersson (5,7 %) kukisti Urpilaisen (5,5), mutta punavihreiden äänet menivät suurilta osin Haavistolle. Haavisto keräsi Porissa 22 prosentin kannatuksen.
Lappi oli samaan tapaan punavihreässä leirissä Pekka Haaviston heiniä. Haavisto sai Lapissa 22,7 prosenttia äänistä, kun Andersson jäi 5,2 prosenttiin. Rovaniemellä suosituin ehdokas oli Haavisto, joka sai lähes 25 prosenttia äänistä.
Helsingin apulaispormestari Paavo Arhinmäki ei haastatteluhetkellä ollut ehtinyt katsoa vaalipiirikohtaisia tuloksia, varoi vetämästä liian suuria yhtäläisyysmerkkejä tulosten välillä.
– Tämä on niin erityyppinen vaali.
Arhinmäki nosti myös esiin Stubbin ja Haaviston tulokset. Molemmat saivat selvästi omia puolueitaan suuremman kannatuksen. Sitä selittää myös taktinen äänestäminen, joka Arhinmäen mukaan näkyy tuloksessa.
– Anderssonin ja Urpilaisen kannatuksessa näkyy, että ihmiset ovat äänestäneet jo toista kierrosta.
Arhinmäki huomautti, että Anderssonin, Urpilaisen ja Haaviston yhteenlaskettu tulos on pitkälti sama kuin näiden taustapuolueiden kannatus.
Toisaalta vasemmistoliitto jatkoi vahvoja tuloksia Helsingissä. Pääkaupungissa Haavisto imuroi 37 prosenttia äänistä, mutta siitä huolimatta Andersson sai 8,8 ääniosuuden.
Kotikaupungissaan Turussa Andersson sai 9,1 prosenttia äänistä. Haavisto otti Turun äänistä 31,6 prosenttia ja oli selvästi kaupungin suosituin ehdokas.
Kysymyksiä kannattajista
Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon tulos (19 prosenttia) oli lähellä perussuomalaisten eduskuntavaalien tulosta.
– Tästä voi ainakin vetää sen lohdullisen päätelmän, että Halla-aho floppasi suhteessa hänen ympärilleen rakennettuun hypeen. Kyllä tässä näkyy perussuomalaisten kannatuksen katto. Hän ei päässyt kannatustaan laajentamaan muualle, mikä on hienoa, Andersson sanoi.
Toisella kierroksella merkittävässä roolissa tulevat olemaan Halla-ahon ja Olli Rehnin äänestäjät. Perussuomalaisten kohdalla suurin kysymys on, miten he lähtevät äänestämään toisella kierroksella.
– Toisella kierroksella on mielenkiintoista, että Pekka Haavisto edustaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön linjaa ja Stubb muutosta, toteaa Paavo Arhinmäki.
– Halutaanko tässä ajassa muutosta vai pysyvyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Miten Rehnin, jonka ulkopoliittinen linja varmaan on lähempänä Haavistoa kuin Stubbia, kannattajat tulevat toimimaan?, Arhinmäki pohti.
uutiskirje 