Vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Minja Koskela on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen nuoren ammatillisen kuntoutuksen ehtojen kiristyksestä.
Nuoren ammatilliseen kuntoutukseen on tähän asti päässyt ilman lääkärin todistusta, mutta hallitusohjelman tavoite muuttaisi tilanteen. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelma Vahva ja välittävä Suomi sisältää kirjauksen, jonka mukaan 16–29-vuotiaiden ammatilliseen kuntoutukseen pääsy edellyttäisi jatkossa sairaus- tai vammadiagnoosia.
– Palveluun pääsyn helppous on ollut avaintekijä sen tuloksellisuudessa, Minja Koskela muistuttaa.
– On päätöntä, että kuntoutukseen pääsyä aiotaan nyt vaikeuttaa vaatimalla sairaus- tai vammadiagnoosia. Pahimmillaan se estää oikea-aikaisen ja matalan kynnyksen tuen saamisen, Koskela kritisoi.
Ei säästöjä, vaan päinvastoin lisää byrokratiaa
Suuri osa nuoren ammatillisen kuntoutuksen saajista on saanut Kelan tukemaa NUOTTI-valmennusta, joka on tarkoitettu nuorille, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Kelan tuoreen arvioinnin mukaan valmennukseen osallistuminen lisäsi nuorten työkykyä ja paransi elämänlaatua. Kelan tutkijat ovat myös arvioineet, että nuoren ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten tiukentaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin.
– Sairaus- tai vammadiagnoosin vaatiminen kuntoutukseen pääsyn ehtona hidastaisi prosessia, kuormittaisi julkista terveydenhuoltoa ja lisäisi entisestään sosiaaliturvaan liittyvää byrokratiaa. Onko hallitus valmistautunut tähän mitenkään? Koskela kysyy.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten määrä kääntyi laskuun ensimmäisen kerran 20 vuoteen vuonna 2021, ja sama kehitys jatkui vuonna 2022. NUOTTI-valmennusta ja muita ammatillisen kuntoutuksen palveluita on voinut saada entistä matalammalla kynnyksellä, mikä on todennäköisesti yksi taustatekijä positiivisessa kehityksessä.
– Yleensä poliitikot ymmärtävät ennaltaehkäisevien palveluiden tärkeyden. Nyt tehdään päinvastoin ja romutetaan toimiva systeemi, josta hyötyvät kaikki, Koskela sanoo.
uutiskirje 
