Vasemmistoliiton kansanedustaja Minja Koskela kommentoi viikonloppuna Helsingin Sanomain pääkirjoituksesta alkanutta keskustelua julkishallinnosta, jota päätoimittaja Erja Yläjärvi kuvaili “ylipaisuneeksi”. Koskelan mielestä väite on liioiteltu etenkin, kun puhutaan valtionhallinnosta.
Ylimitoitetut puheet ylipaisumisesta
Kansanedustaja Minja Koskela muistuttaa, että sekä [Matti] Vanhasen (kesk) ensimmäinen että toinen hallitus toteuttivat valtionhallinnon tuottavuusohjelmia henkilöstövähennyksineen.
– Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi jo 2011, että ohjelmalla ei ollut riittävää vaikutusta julkisen talouden menopaineiden hillintään, mutta keskustelu “ylipaisumisesta” pyörii edelleen, kansanedustaja Koskela sanoo.
Myös pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus on aikeissa leikata valtionhallinnosta 243 miljoonaa euroa. Koskela jätti syksyllä kirjallisen kysymyksen tavoiteltujen säästöjen vaikutuksesta henkilöstön riittävyyteen ja lainsäädännön laatuun.
– Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi, että “hallitus ei perusta tuottavuusohjelman tavoitteita henkilöstömäärän kehitykseen”, eli edes hallitus ei usko henkilöstövähennysten olevan säästöjen näkökulmasta merkittäviä. Tästäkin näkökulmasta puhe “ylipaisuneesta julkishallinnosta” tuntuu ylimitoitetulta, Koskela huomauttaa.
”Tuottavuus” loikin kiirettä
Lainsäädännön arviointineuvosto piti vuonna 2022 kohtuuttomana, että lakeja valmistellaan jatkuvasti kiireessä: aikataulut ovat liian kireät ja henkilöresurssit vähäisiä. Henkilöstöresurssien supistumisen syy on muun muassa aiemmissa tuottavuusohjelmissa.
”Konsultteja eivät koske samat lakisääteiset vastuut ja velvoitteet kuin virkavastuulla toimivia viranhaltijoita.”
– Riittävät henkilöstöresurssit takaavat, että asiantuntijuus valtionhallinnossa kehittyy, sanoo Minja Koskela.
– Siihen panostamisen sijaan ostopalvelujen merkitys ja määrä on kasvanut nopeasti. Konsultteja eivät koske samat lakisääteiset vastuut ja velvoitteet kuin virkavastuulla toimivia viranhaltijoita, ja on hallinnon avoimuuden ja demokratian kannalta ongelmallista, jos lainsäädäntötyöhön liittyvää valmistelua ja tietoa siirtyy yhä kasvavassa määrin yksityisille yrityksille ja konsulteille.
Koskelan mukaan on kuvaavaa, että Orpon hallituksen tuottavuusohjelmassa pääpaino on digitalisaatiossa ja tiloista säästämisessä. Hän pitää epärealistisena, että tällä tavoin saataisiin säästöjä.
– Julkinen hallinto on tyypillinen esimerkki kohteesta, johon suunnataan isoja säästötoiveita, mutta kun katsoo ammattilaisten tekemää työtä suhteessa resursseihin, joudutaan yleensä toteamaan, että kokonaisuudesta ei olekaan varaa leikata, Minja Koskela toteaa.
lehti 