Vuoden 2025 kuntavaaleihin on vielä yli puoli vuotta aikaa, mutta mediassa on spekuloitu jo suurten kaupunkien pormestarivaaleista ja -ehdokkaista. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) ilmoitti jo kuluvan vuoden elokuussa, ettei ole käytettävissä jatkokaudelle pormestarina. Syyskuun alussa Helsingin kokoomus valitsi pormestariehdokkaakseen Daniel Sazonovin.
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäen (vas) mielestä kuluva valtuustokausi on kuitenkin osoittanut sen, että kuntavaalit eivät ole pormestarivaalit. Pormestarin nimi ja jopa tämän puoluekanta ovat Arhinmäen mielestä toissijaisia. Tärkeämpää on se, millaisella joukolla pystytään tekemään politiikkaa.
– Ratkaisevaa on se, että mitkä ovat eri puolueiden voimasuhteet valtuustossa, ja millaisia enemmistöjä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa pystytään rakentamaan. Ei isoissa kysymyksissä pormestari voi yksin kauheasti päättää asioista, Arhinmäki sanoo.
Pormestari voi kuitenkin olla politiikassa aloitteellinen ja painottaa tiettyjä asioita. Paavo Arhinmäen mukaan pormestarin merkitys nähtiin esimerkiksi Helsingin kaupungin vuoden 2022 palkkasotkussa.
– Siinä pormestari lähti hyvin hitaasti liikkeelle. Heti keväällä 2022 uuden Sarastie-järjestelmän käyttöönoton jälkeen me apulaispormestarit saimme jo yhteydenottoja siitä, että palkkoja oli maksettu väärin. Kaikki neljä apulaispormestaria oikealta vasemmalle ymmärsimme heti, millaisesta katastrofista oli kyse. Kului kuitenkin useampi kuukausi siihen, että pormestari ymmärsi asian vakavuuden, Arhinmäki kertoo.
Pormestari on tärkeä – muttei tärkein
Arhinmäki arvioi, että erityisesti mediassa rakastetaan puhetta pormestarivaaleista. Politiikan henkilöityminen hyödyttää pormestariehdokkaita, mutta puhuminen pormestarivaalista hyödyttää erityisesti Helsingin suurimpia puolueita, eli kokoomusta ja vihreitä.
Paavo Arhinmäki muistuttaa, että puheista huolimatta viime kuntavaaleissa asetelma ei kuitenkaan toiminut, vaan sekä kokoomus että vihreät menettivät paikkoja näyttävistä ja kalliista pormestarikampanjoista huolimatta.
– Vasemmistoliiton pyrkimys Helsingissä on ollut, että vaaliteltoilla ja julkisuudessa puhutaan kuntapolitiikan asioista ja poliittisista tavoitteista, eikä niinkään vertailla pormestariehdokkaiden nimiä, Arhinmäki sanoo ja kertoo esimerkin:
– Kun kaupunginhallituksessa on ollut vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n muodostama enemmistö – usein RKP:lla täydennettynä, päättyvät äänestykset useimmiten 8-7 tai 9-6 eri kannalle kuin pormestari. Pormestaripuolue kokoomuksen ainoa tuki ja turva on usein perussuomalaiset, Arhinmäki summaa.
Hän arvioi, että samaan aikaan kun politiikka tuntuu valtakunnan tasolla polarisoituvan ja blokkiutuvan, on Helsingissä pystytty silti neuvottelemaan ja sopimaan.
– Vaikka kaupunginhallituksessa äänestetään lähes joka kerta, on suurista asioista pystytty päättämään yhdessä. Siihen varmasti vaikuttaa se, että esimerkiksi Helsingissä kokoomus on liberaalimpi ja avarakatseisempi puolue kuin eduskunnassa, Arhinmäki toteaa.
”Helsingissä kokoomus on liberaalimpi ja avarakatseisempi puolue kuin eduskunnassa.”
Vasemmistoliitto otti edellisissä kuntavaaleissa vaalivoiton Helsingissä. Yli 30 vuoden tauon jälkeen vasemmistoliitto on mukana Helsingin kaupungin ylimmässä johdossa, kun Paavo Arhinmäestä tuli kulttuurin ja vapaa-ajan toimialasta vastaava apulaispormestari. Edellisen kerran vasemmistoliiton edeltäjä SKDL oli Helsingin ylimmässä johdossa vuosina 1980-89, kun Anna-Liisa Hyvönen toimi Helsingin terveydenhuollosta vastaavana apulaiskaupunginjohtajana.
Vaikka kuntapolitiikkaa tehdään edelleen enimmäkseen valtuustossa ja lautakunnissa, on apulaispormestarin salkulla ollut Paavo Arhinmäen mukaan ratkaiseva merkitys vasemmistoliiton vaikutusvallalle.
– Edellisellä kaudella olimme kaupunginhallituksessa kahdella paikalla, mutta meitä ei ollut pormestaristossa. Nyt meillä on toinen näistä ja myös apulaispormestarin paikka. Se mahdollistaa sen, että vasemmistoliitto on kaikessa valmistelussa ja etukäteiskeskusteluissa mukana. Siellä ohjataan päätöksenteon suuntaa, Arhinmäki sanoo.
Vasemmistoliiton kädenjälki on hänen mukaansa näkynyt voimakkaasti erityisesti kaupungin budjeteissa. Puolue on ollut tällä valtuustokaudella mukana budjetin valmisteluprosessissa koko vuoden ajan ja tuonut omia painotuksiaan mukaan prosessiin.
– Olen ollut 24 vuotta mukana Helsingin kuntapolitiikassa, ja voin rehellisesti sanoa, että tällä kaudella ollaan tehty parhaat budjetit, Arhinmäki kehuu.
Panostuksia kulttuuriin, vapaa-aikaan – ja palkkaan
Konkreettisimmillaan vasemmistoliiton saavutukset näkyvät kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, josta vastaava apulaispormestari Paavo Arhinmäki on.
– Olemme pystyneet vahvistamaan nuorisotyötä ja nuorten palveluita. Esimerkiksi liikunnan investointibudjetti on saatu kaksinkertaistettua. Se tarkoittaa ulkoilureittien ja ulkokuntosalien rakentamista ympäri kaupunkia. Investointien lisäksi rahaa on lisätty liikuntapaikkojen ylläpitoon. Mitä enemmän on liikuntapaikkoja, sitä enemmän ne vaativat myös kunnossapitoa, Arhinmäki kertoo.
Helsingin kaupunki on myös tukenut kulttuuria entistä enemmän, ja kaupungin avustuksia taiteelle on kasvatettu historiallisen paljon. Siinä näkyy Paavo Arhinmäen mukaan Helsingin päätöksenteon ja valtakunnanpolitiikan ero.
”Hallitus leikkaa koko ajan taiteelta ja kulttuurilta, mutta me olemme halunneet vahvistaa niiden rahoitusta.”
– Hallitus leikkaa koko ajan taiteelta ja kulttuurilta, mutta me olemme halunneet vahvistaa niiden rahoitusta. Helsinki ei kuitenkaan pysty loputtomiin kompensoimaan hallituksen leikkauksia. Ei se niin voi mennä, että hallitus leikkaa, mutta kaupungit kompensoivat, Arhinmäki sanoo.
Helsingissä on tehty myös joka vuosinormaalien palkankorotusten päälle tasokorotuksia kaupungin eri työntekijäryhmien palkkoihin. Vasemmistoliiton kädenjälki näkyy Helsingin työnantajapolitiikassa siinä, että yksikään Helsingin kaupungin täysipäiväinen työntekijä ei enää saa alle kahden tuhannen euron kuukausipalkkaa.
Helsinki panostaa aikaisempaa enemmän myös lähiöihin ja segregaation eli eriytymisen ehkäisemiseen. Se näkyy Paavo Arhinmäen mukaan hyvin selkeästi budjeteissa.
– Aikaisemmasta koulutuksen alibudjetoinnista on päästy eroon, mistä on kiittäminen vasemmistoliiton lisäksi myös SDP:tä sekä kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Johanna Laisaarta (sd), Arhinmäki kehuu.
Vääntö edessä asunnoista ja joukkoliikenteestä
Asuntopolitiikka on Paavo Arhinmäen mukaan isoin Helsingin kaupunkipolitiikan ratkaisemattomista kysymyksistä, ja hän arvioi siitä käytävän vielä vääntöjä valtuustossa.
– On tehtävä valtavasti töitä sen eteen, että Helsingissä saadaan tuotettua tarvittava määrä asuntoja. Pelättävissä on, että kun asuntorakentaminen on pysähtynyt, syntyy asuntokuoppa eikä Helsingissä olekaan tarjota asuntoja kaupunkiin muuttaville ihmisille, Arhinmäki avaa.
– Helsinkiin muuttaa koko ajan uusia ihmisiä, vaikka asuntoja ei rakennettaisi. Se tarkoittaa asumisen kallistumista ja sitä, että entistä useampi helsinkiläinen joutuisi muuttamaan omasta kotikaupungistaan pois, koska täällä ei ole varaa asua. Se heijastuu taas siihen, että Helsinkiin on entistä vaikeampaa saada työntekijöitä, Arhinmäki kertoo.
Helsingin vaikeaa asuntotilannetta pahentaa entisestään maan oikeistohallituksen politiikka, jossa asumistukea ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tukia leikataan.
– Tämä näkyy muun muassa häätöjen kasvuna. Viime budjettineuvotteluissa onnistuimme yhdessä SDP:n kanssa saamaan Hekalle ja Hasolle pääomitusta. Valitettavasti tätä tarvittaisiin myös tämän syksyn budjettineuvotteluissa, Paavo Arhinmäki sanoo.
Toinen kuuma peruna ovat joukkoliikenteen lippuhinnat, joista Arhinmäki ennustaa kovia vääntöjä. Maan hallituksen ajama arvonlisäveron korotus nostaa hintoja, ja Helsingin Seudun Liikenne HSL on esittänyt vielä sen päälle hintoihin kovia korotuksia, joita vasemmistoliitto vastustaa.
Myös sosiaali- ja terveyspalvelut, ja etenkin niiden rahoitus on iso kysymys.
– Se ei ole Helsingin kaupungista kiinni, koska rahoitus tulee valtiolta. Sote-palvelut ovat jääneet vähemmälle huomiolle kuntapolitiikassa. Sote-asiat on myös taitavasti epäpolitisoitu, Paavo Arhinmäki sanoo.
Hän nostaa esille myös lasten ja nuorten hyvinvoinnin tulevaisuuden.
– Näemme nuorten tilanteen polarisoituneen: suurin osa nuorista voi paremmin kuin koskaan. Nuoret käyttävät vähemmän päihteitä ja syyllistyvät vähemmän rikoksiin. Kaikilla mittareilla menee paremmin kuin aikaisemmin. Sen sijaan sillä joukolla nuoria, jolla menee huonosti, menee todella huonosti. Se, miten pystymme tukemaan kaikkia alueita ja panostamaan syrjäytymisen ehkäisyyn, on aidosti todella iso kysymys, Arhinmäki pohtii.
Noin 20 prosenttia helsinkiläisistä nuorista on taustaltaan vieraskielisiä. Paavo Arhinmäen mukaan pystyttävä huolehtimaan siitä, että jokainen nuori voi kokea olevansa osa helsinkiläistä yhteiskuntaa.
Brittityylinen apulaispormestari
Kaupunkilaiset ovat viimeisten kolmen vuoden aikana lähestyneet apulaispormestari Arhinmäkeä ”ihan kaikenlaisilla asioilla maan ja taivaan väliltä”. Osa yhteydenotoista liittyy Arhinmäen omaan toimialaan eli kulttuuriin ja vapaa-aikaan, osa taas kuntapolitiikkaan yleisesti.
– Pyrkimykseni on ollut se, että halusin olla brittityyppinen apulaispormestari, joka vastaa kaupunkilaisille, hoitaa ihmisten asioita ja selvittää niitä. Tässä työssä yksi osa on ollut oman toimialan hoitamista, mutta vähintään yhtä paljon aikaa menee yleiseen politiikan hoitamiseen.
Kaupungin organisaatio voi näyttäytyä tavallisille kaupunkilaisille – ja toisinaan myös apulaispormestarille – monitasoisena ja monimutkaisena.
– Kaupunkilaisille helpointa on lähettää viestiä apulaispormestarille, ja minä sitten selvitän, kenen hoidettavakseen hänen asiansa kuuluu, Arhinmäki sanoo.
Vaikka vasemmistoliitto onkin ollut kaupungin päätöksenteossa tiiviisti mukana kuluvalla valtuustokaudella, on puolue Paavo Arhinmäen mukaan edelleen kuntapolitiikassa haastaja ja vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaja.
– Olemme edelleen ihmisten äänitorvi päätöksenteossa, Arhinmäki summaa.
Eurovaaleissa vasemmistoliitto kamppaili jo kokoomuksen kanssa Helsingin ykköspuolueen paikasta. Kuntavaaleissa Paavo Arhinmäki sanoo vasemmistoliiton haastavan tosissaan vihreitä kaupungin toiseksi suurimman puolueen paikasta. Siihen vasemmistoliitolla on kaikki edellytykset.
– Se, että meillä on ollut apulaispormestarin paikka, on tuottanut myös entistä enemmän näkyvyyttä vasemmistoliitolle Helsingissä. Entistä useammalle helsinkiläiselle vasemmistoliitto näyttäytyy kiinnostavana puolueena, joka todella saa asioita aikaan, Arhinmäki kertoo.
uutiskirje 
