Valtiovarainministeriö (VM) on tänään julkaissut talousennusteensa vuodelle 2025. Ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote olisi kasvamassa 1,6 prosenttia ensi vuonna ja sitä seuraavina vuosina 1,5 prosenttia.
Työmarkkinakeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että kyseessä on ylioptimistinen ennuste suhteessa esimerkiksi siihen, että Suomen Pankki ennusti paljon heikompaa kasvua omassa katsauksessaan.
Suomen Pankki ennustaa 0,8 prosentin kasvua ensi vuodelle, kun taas valtiovarainministeriön ennuste on tuplat siitä.
– Se kyllä kieltämättä yllätti siihen nähden, kuinka negatiivisia talousuutisia koko vuoden aikana on tullut ja miten taloustilanne on loppuvuoden aikana kehittynyt, Lainà kertoo KU:lle.
Edellinen ennuste meni pieleen
Valtiovarainministeriön ennusteessa kasvun odotetaan perustuvan kasvaviin investointeihin. Jonkin verran uskotaan myös yksityisen kulutuksen lisääntymiseen. Vienti sen sijaan ei vedä.
– Ministeriössä ajatellaan, että rakentaminen lähtee taas kasvuun, sekä kone- ja laiteinvestoinnit kasvavat. Esimerkiksi TKI-investoinnit kyllä kasvavat myös, mutta niiden merkitys jää aika marginaaliseksi, Patrizio Lainà arvioi.
Hän muistuttaa, että valtiovarainministeriön edellinen ennuste vuodelle 2024 meni ”ihan täysin mönkään”.
– Reilu vuosi sitten VM ennusti tälle vuodelle 1,2 prosentin kasvua, ja lopputuloksena talous supistui 0,3 prosentilla. Iso heittohan siinä on.
Yhtenä syynä talousennusteiden pieleen menemiselle on pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen sopeutustoimien aliarviointi.
– Valtiovarainministeriössä on arvioitu väärin, kuinka paljon hallituksen talouspolitiikka heikentää talouskasvua. Sehän tiedettiin jo hyvissä ajoin, että valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksensa vaikutusta. Todennäköisesti näin on myös ensi vuoden osalta. Sopeutustoimet jatkuvat, ja niiden vaikutus talouteen tulee olemaan luultavasti selvästi negatiivisempi kuin valtiovarainministeriö ennustaa, Patrizio Lainà kertoo.
Valtiovarainministeriö aliarvioi sopeutuksensa vaikutusta.
Euroopan keskuspankki todennäköisesti laskee ohjauskorkoaan edelleen ensi vuonna. Se voi vauhdittaa investointeja, mutta yleensä korkojen laskeminen kielii enemmänkin siitä, että talouskehityksestä odotetaan huonoa.
– Markkinoilla odotetaan ripeämpää korkojenlaskutahtia kuin aiemmin, koska siellä odotetaan myös aiempaa huonompaa talouskehitystä. Siihen nähden on yllättävää, että valtiovarainministeriö on niin optimistinen, koska markkinareaktiot viittaavat pikemminkin siihen, että kasvu on hyytymässä, Patrizio Lainà sanoo.
Hän myös huomauttaa, että vaikka EKP laskisi ohjauskorkoaan vielä prosenttiyksikön verran eli kahteen prosenttiin ensi vuoden kesään mennessä, voi sekin taso olla liian korkea Suomen näkökulmasta.
– Meillä oli kuitenkin yli 10 vuotta nollakorkoja, ja niistä huolimatta talous ei juuri liikahtanut mihinkään. Vaikka korot laskevat nykytasoa alemmas, ovat ne silti liian korkealla.
Investointeja ja kasvavaa kulutusta?
Valtiovarainministeriö odottaa siis ensi vuodelle kasvavia investointeja ja lisääntynyttä kotimaista kulutusta.
– Osittain investointien kasvua VM:n ennusteessa voi selittää sekin, että paljon surkeammin ei voi mennä. Jos investoinnit ovat jo pohjamudissa, ei sieltä juuri syvemmälle pääse. Jos ei ihan niin surkeasti mene kuin viime vuonna, niin silloin menee paremmin. Taso jää silti alemmas kuin esimerkiksi vuonna 2022, Patrizio Lainà sanoo.
Toinen valtiovarainministeriön kasvua vauhdittava tekijä on kotimaan kulutuksen lisääntyminen. Kotitalouksien velkaantuminen on vähentynyt merkittävästi tänä ja viime vuonna. Syynä on epävarmuuden kasvu ja siihen ovat vaikuttaneet hallituksen työmarkkinaheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset sekä julkisten palveluiden karsiminen.
– Nämä kaikki ovat lisänneet työelämän ja talouden epävarmuutta, mikä on johtanut kotitalouksien taloudelliseen varautumiseen. Silloin mieluummin vähennetään velkaa kuin kulutetaan. Voi olla, että kehitys jatkuu myös ensi vuonna.
Vaikka talouden odotetaan kasvavan, työllisyyden toipuminen viivästyy valtiovarainministeriön ennusteessa. Se on Patrizio Lainàn mukaan normaalia, sillä yleensä talouskasvu vaikuttaa työllisyyteen viiveellä.
Valtiovarainministeriön ennusteessa työllisyysaste jää kuitenkin ensi vuonna alle vuoden 2023 tason.
– Työttömyysaste jää korkeammaksi kaikista hallituksen työllisyystoimista huolimatta – tai juuri niiden vuoksi. Hallitus on heikentänyt kysyntää ja sitä kautta tehnyt suhdannetyöttömyydestä pysyvää, rakenteellista työttömyyttä. Hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut todella iso epäonnistuminen, Lainà moittii.
uutiskirje 
