KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Vietnamilaistaustainen ay-vaikuttaja Vantaalta: ”Onko hyvää kotoutumista se, että ollaan näkymättömiä eikä osallistuta?”

Chau Nguyen Vantaalla Tikkurilan rautatieasemalla lokakuussa 2024.

Chau Nguyen Vantaalla Tikkurilan rautatieasemalla lokakuussa 2024. Kuva: Antti Yrjönen

Viime kuntavaaleissa ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista vain 23 prosenttia kävi uurnilla. Tutkija Josefina Sipisen mukaan vastuu maahanmuuttajien poliittisesta aktivoimisesta on ennen kaikkea puolueilla.

Elias Krohn
1.3.2025 9.00

Vantaalainen Chau Nguyen innostui politiikasta 23-vuotiaana aktivoiduttuaan ensin elintarvikealan työpaikallaan ammattiyhdistystoiminnassa. Hän huomasi, että omalla tekemisellään yhdessä työtoverien kanssa asioihin pystyy oikeasti vaikuttamaan.

– Mielenkiinto yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen heräsi, rupesin selvittelemään myös puoluetoimintaa ja liityin vasemmistoliittoon. Vuoden 2017 kuntavaalit olivat ensimmäiset vaalit joihin osallistuin, Nguyen kertoo.

Vietnamilaistaustainen Nguyen oli huomannut, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ei ollut politiikassa paljoa mukana.

– Halusin tuoda vietnamilaisten ääntä enemmän kuuluville. Vietnamilaisten sanotaan olevan hyviä kotoutujia. Mutta onko hyvää kotoutumista se, että ollaan näkymättömiä eikä osallistuta mihinkään, tehdään vain töitä tai yrittäjyyttä? Nguyen kysyy.

Nguyen on syntynyt Suomessa, mutta hänen vanhempansa saapuivat tänne vuonna 1987 oltuaan ensin vuosia pakolaisleirillä Thaimaassa. Vietnamin kommunistisen yksipuoluevallan vuoksi vasemmisto herätti heissä epäluuloja, kuten monissa muissakin vietnamilaistaustaisissa.

– Jouduin selittämään, että vasemmistoliitolla ei ole mitään tekemistä Vietnamin kommunismin kanssa.

Sittemmin mielikuvat vasemmistoliitosta ovat Nguyenin mukaan parantuneet puolueen saatua maahanmuuttajien keskuudessa aiempaa enemmän näkyvyyttä.

Apua käytännön pulmissa

Toisissa kuntavaaleissaan vuonna 2021 Nguyen ylsi jo varavaltuutetuksi.

– Muutaman viime vuoden aikana olen huomannut, että maahanmuuttajataustaiset tulevat yhä enemmän mukaan poliittiseen toimintaan eri puolueissa. Se on tosi positiivinen asia, Nguyen iloitsee.

Hän arvelee maailmanpoliittisen tilanteen, kuten Lähi-idän konfliktien, osaltaan aktivoivan ihmisiä.

– Ihmiset eivät kykene enää olemaan hiljaa.

Kuntapolitiikassa Nguyen saa maahanmuuttajilta yhteydenottoja lähinnä käytännön pulmatilanteissa.

– Kielimuurin takia ihmiset eivät ymmärrä esimerkiksi saamiaan viranomaispapereita. Selitän heille sitten, mistä on kysymys.

Kuntapolitiikassa Nguyen onkin toiminut sen puolesta, että Vantaan kaupunki mahdollistaisi erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille enemmän suomen kielen opetusta.

Äänestäminen kertoo kiinnittymisestä

Vaikka demokratia on muutakin kuin vaaleissa äänestämistä, äänestysprosentti antaa osviittaa maahanmuuttajien poliittisesta osallisuudesta. Viime kuntavaaleissa vuonna 2021 ulkomaalaistaustaisista äänioikeutetuista äänesti Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan vain 23 prosenttia, kun koko väestön äänestysprosentti oli 55,6. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vastaavat luvut olivat 39 ja 71,7 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaisten äänioikeutettujen määrä on esimerkiksi vuosien 2011 ja 2023 eduskuntavaalien välillä yli kaksinkertaistunut. Vuoden 2023 vaaleissa heitä oli jo 132 000. Kuntavaaleissa, joissa saavat äänestää kaikki vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneet kansalaisuudesta riippumatta, heitä on huomattavasti enemmän, vuonna 2021 jo yli 320 000.

”Puolueet ovat vastuussa äänestäjien mobilisoimisesta.”

Tutkijatohtori Josefiina Sipinen Tampereen yliopistosta on perehtynyt maahanmuuttajien poliittiseen aktiivisuuteen. Äänestysaktiivisuudessa on merkittäviä eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä.

– Somalinkielisten äänestysaktiivisuus on ollut suhteellisen korkea moniin muihin ryhmiin verrattuna, Sipinen mainitsee.

Näin oli etenkin vuoden 2017 kuntavaaleissa ja 2019 eduskuntavaaleissa. Ulkomaalaistaustaisista vain saksankieliset äänestivät somalinkielisiäkin aktiivisemmin.

– Silloin on ollut ehdokkaita, jotka ovat saaneet somalinkielisiä äänestäjiä liikkeelle. Seuraavissa vaaleissa äänestysaktiivisuus laski, Sipinen kertoo.

Aktiivisuuden eroja eri maahanmuuttajaryhmien välillä selittää Sipisen mukaan maassaolon pysyvyys ja kiinnittyminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Somalialaistaustaisten kohdalla todennäköisesti vaikuttaa myös se, että heitä asuu paljon samoissa kaupunginosissa pääkaupunkiseudulla. Tällöin heidän keskuudestaan tulevat ehdokkaat pystyvät helposti tekemään kampanjaa kohtalaisen isolle joukolle kerrallaan.

– Venäläistaustaiset taas ovat hajallaan eri kunnissa ja ovat muutenkin hajanaisempi ryhmä identiteetiltään ja taustoiltaan, Sipinen vertaa.

– Somalitaustaiset ovat perustaneet aktiivisesti yhdistyksiä, heillä on sosiaalista pääomaa, tiiviitä siteitä. Ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta ja vaikuttamismahdollisuuksista on kertynyt useamman vuosikymmenen ajalta muun muassa järjestötoiminnan kautta.

Demokratia monelle vierasta

Kuntavaaleissa passiivisimmat äänestäjät tulevat yllättävän läheltä: Virosta. Tämä selittyy Sipisen mukaan sillä, että monet virolaiset ovat muuttaneet Suomeen vain tilapäisesti työn takia. Kunta- ja aluevaaleissa saavat äänestää kaikki vähintään kaksi vuotta Suomessa asuneet, eikä äänestäminen edellytä Suomen kansalaisuutta toisin kuin eduskunta- ja presidentinvaaleissa.

– Virolaiset saattavat ajatella, että he ovat vain käymässä eivätkä siksi halua osallistua Suomen asioihin, Sipinen tulkitsee.

Kiinasta ja Kaakkois-Aasiasta tulleiden matalaa äänestysaktiivisuutta puolestaan selittää Sipisen mukaan sikäläinen poliittinen järjestelmä.

– Ei ole toimivaa kansalaisyhteiskuntaa, eikä ole muodostunut osallistumisen kulttuuria.

Chau Nguyen tunnistaa ilmiön vietnamilaisten osalta – heidän äänestysaktiivisuutensa viime kuntavaaleissa oli kolmanneksi matalin viron- ja kiinankielisten jälkeen.

– Ihmiset eivät tiedä tavoista, joilla he voivat vaikuttaa asioihin. He tyytyvät kunnallisessa tai valtakunnallisessa päätöksenteossa siihen, mitä sieltä tulee.

Sipisen mukaan vastaava tilanne on Venäjältä tulleilla.

– Kansalaisilla ei ole siellä aitoa mahdollisuutta vaikuttaa vaaleissa ja poliittinen osallistuminen voi johtaa kielteisiin seurauksiin, jopa vainoon.

Häirintä ja syrjintä esteinä

Maahanmuuttajien aktiivisuuteen vaikuttaa kuitenkin myös se, miten vastaanottavainen suomalainen yhteiskunta on.

– Toiset henkilöt suomalaiset toivottavat hyvin auliisti tervetulleeksi, toisia ei, Josefina Sipinen sanoo.

Kielteisiä asenteita kohtaavissa maahanmuuttajaryhmissä saatetaan Sipisen mukaan pelätä, että valtaväestö ei suhtaudu myönteisesti heidän osallistumiseensa politiikkaan.

Moni politiikkaan lähtenyt onkin kohdannut häirintää tai jopa väkivallan uhkaa. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Suldaan Said Ahmed (vas.) on kertonut julkisuudessa hänelle postitetusta hirttosilmukasta ja muusta uhkailusta.

Venäläistaustaisten kohdalla korostuvat tällä hetkellä turvallisuuteen liittyvät diskurssit.

– Ajatellaan, että heihin kohdistuu hybridivaikuttamista ja painostuspyrkimyksiä. He voivat tällaisten keskustelujen vuoksi välttää poliittista aktiivisuutta. Tällainen pohjavire ja Ukrainan sota ovat kriisiyttäneet tilannetta viime vuosina, Sipinen toteaa.

Ensi huhtikuun kunta- ja aluevaaleissa on huomattavan paljon myös ukrainalaisia, jotka saavat äänestää asuttuaan Suomessa kaksi vuotta.

– Kun he ovat Suomessa sotaa paossa, kuinka he priorisoivat Suomen kuntavaaleissa äänestämistä ja miten kiinnittyneitä he ovat Suomen kuntiin? Toisaalta sodan pitkittyessä moni on ruvennut ajattelemaan, että Suomi saattaa olla heidän kotinsa pitempäänkin, Sipinen puntaroi.

Politiikka lähelle arkea

Suurin vastuu maahanmuuttajien poliittisessa aktivoimisessa on Sipisen mukaan puolueilla.

– Puolueet ovat vastuussa äänestäjien mobilisoimisesta. Niiden pitää miettiä strategiat: tehdäänkö vaaliviestintää monilla eri kielillä? Ollaanko läsnä kaupunginosissa, joissa maahanmuuttajia asuu? Keille tärkeitä asiakysymyksiä nostetaan ohjelmissa esiin?

Ratkaisevaa on ehdokasasettelu. Vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä on tärkeää saada ehdolle.

– Valtaväestöön kuuluvat ehdokkaat eivät yleensä käytä resurssejaan sellaisille ihmisille kampanjointiin, joilta he arvioivat olevan epätodennäköistä saada kannatusta, Sipinen huomauttaa.

Vaalien välillä tapahtuvaa vaikuttamista voivat myös kuntien viranhaltijat edistää.

– Kuntalaisillat tai osallistuva budjetointi ovat pienen kansanosan huvia, mutta siitäkin pitää tehdä saavutettavaa. Myös ihmisten, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään, tulee voida osallistua niihin.

Myös Chau Nguyen pitää hyvin tärkeänä, että vaaleissa on tarjolla ehdokkaita eri maahanmuuttajaryhmistä. Tuttu ehdokas, joka puhuu itselle läheisistä asioista, voi saada muutoin passiivisen äänestäjän kiinnostumaan politiikasta.

Maahanmuuttajien perehdyttäminen vaikuttamistyöhön on Nguyenille hyvin tuttua, koska leipätyössään Suomen Elintarviketyöläisten Liiton järjestötoimitsijana hän kouluttaa muun muassa maahanmuuttajia työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.

– Jos työpaikalla ei ole ammattiyhdistystoimintaa, ihmiset eivät tiedä, mikä on ammattiliitto, eivätkä ymmärrä, että asioihin pystyy vaikuttamaan omalla työpaikallaan.

Sama pätee Nguyenin mukaan politiikkaan: vaikuttamisen malleja on oltava arjessa lähellä.

Toinen polvi avainasemassa

Suomessa maahanmuuttajavanhempien jälkeläisinä syntyneet, niin sanottu toinen sukupolvi, ovat Nguyenin mukaan vanhempiaan tietoisempia täkäläisestä yhteiskunnasta. Kun perinteisesti vanhemmat valistavat aikuistuvia lapsiaan äänestämisestä ja osallistumisesta, maahanmuuttajaperheissä asetelma voi olla päinvastainen.

– Kun nuoret ovat valveutuneita ja saavat äänioikeuden, he sanovat omille vanhemmilleen, että ”hei käykää äänestämässä!” Nguyen kuvailee.

Josefina Sipinen on havainnut tutkimusaineistoissaan saman ilmiön.

– Etenkin sellaiset ihmiset, jotka kertovat kokeneensa syrjintää Suomessa, kertovat kyselyssä patistaneensa myös omia vanhempiaan äänestämään vaaleissa.

Toisessa ja kolmannessakin sukupolvessa on myös runsaasti passiivisuutta. Tämä on Sipisen mukaan vakavampi ongelma kuin aikuisena tänne muuttaneiden äänestämättömyys.

– Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on kriittinen kysymys, jos täällä syntyneetkin kokevat, että järjestelmä ei kuuntele heidän kaltaisiaan ihmisiä, Sipinen toteaa.

Ehdokasasettelu ratkaisee

Miltä näyttävät ensi huhtikuun kunta- ja aluevaalit maahanmuuttajataustaisten kannalta? Siitä voidaan Josefina Sipisen mukaan esittää arvioita vasta, kun nähdään ehdokaslistat.

– Keskeistä on, kuinka samaistuttavia vaihtoehtoja vähemmistöryhmiin kuuluvat löytävät puolueiden listoilta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Chau Nguyen empii vielä omaa ehdokkuuttaan, koska hänellä on kaksi pientä lasta ja kampanjointi vaatii aikaa.

– Lähden ehdolle, jos saan riittävästi tukijoita. Muussa tapauksessa olen mukana muiden vasemmistoliiton ehdokkaiden kampanjoissa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Alexander Stubb antoi KU:lle ja Demokraatti-lehdelle yhteishaastattelun väliaikaisessa virka-asunnossaan Munkkiniemessä.

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

Hallitus kajoaa eläkerahastoihin. Kuvassa hallituspuolueien puheenjohtajat eli Kristillisdemokraattien maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, kokoomuslainen pääministeri Petteri Orpo ja RKP:n opetusministeri Anders Adlercreutz.

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

Palestiinassa lapset kärivät aliravitsemuksesta. Kuva on viikonvaihtelta Gazasta.

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

Johannes Yrttiaho.

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

Uusimmat

Alexander Stubb antoi KU:lle ja Demokraatti-lehdelle yhteishaastattelun väliaikaisessa virka-asunnossaan Munkkiniemessä.

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

Hallitus kajoaa eläkerahastoihin. Kuvassa hallituspuolueien puheenjohtajat eli Kristillisdemokraattien maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, kokoomuslainen pääministeri Petteri Orpo ja RKP:n opetusministeri Anders Adlercreutz.

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

Palestiinassa lapset kärivät aliravitsemuksesta. Kuva on viikonvaihtelta Gazasta.

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

Johannes Yrttiaho.

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
02

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
03

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
04

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

 
05

Vappuarvio Orpon hallituksesta: ”Häikäilemättömästi työnantajan hyväksi”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

06.05.2025

Orpon hallitus leikkaa Helsingin rahoja: ”Vastaa 300 000:a terveyskeskuslääkärikäyntiä”

06.05.2025

Li Andersson kummastelee demareiden touhua: ”SDP on tekemässä strategisen virheen”

06.05.2025

Minja Koskela pääministerin selittelystä: ”Todellisuudesta vieraantunut”

05.05.2025

Tämän vuoksi valtiovarainministeriön laskelmia kritisoidaan poikkeuksellisen kovaa – ”VM:n uusi kanta on ristiriidassa tutkimustiedon kanssa”

05.05.2025

Helga West kirjoittaa nukeista ja ihmisistä: ”Kirjoittamistani ohjaa pyrkimys lisätä saamelaisten itsemääräämistä”

05.05.2025

Kolumbian sota ei ole ohi

04.05.2025

”Tärkein luonnonlaki on se, että luonto tarvitsee tilaa” – monimuotoisuus on myös ihmislajin kohtalonkysymys

04.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään