Tänä keväänä allekirjoitetut Teknologiateollisuuden työehtosopimukset eli niinsanotut päänavaussopimukset vaativat syntyäkseen viiden viikon työtaistelut. SAK:n liitot lähtivät yhdessä tavoittelemaan kymmenen prosentin palkankorotuksia kahdelle vuodella.
Neuvottelujen lopuksi saatiin aikaan yleinen linja, joka piti sisällään yhteensä noin 7,8 prosentin palkankorotukset kolmelle vuodelle.
– Kun me käytiin näitä neuvotteluja, niin ei me käyty neuvotteluja Teknologiateollisuuden työehdoista. Me kävimme oikeasti neuvotteluita kahden miljoonan palkansaajan tulevista työehdoista sekä palkkaehdoista, sanoo Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen KU:n haastattelussa.
Lehtonen kävi tällä viikolla vieraana KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa.
Lehtosen mukaan Teknologiateollisuuden pöydässä keskityttiin pääosin muihin asioihin kuin siihen itse teollisuuden työehtosopimuksiin. Pöydässä väännettiin muun muassa julkisen talouden kestävyydestä ja kilpailukyvystä.
– Me keskityttiin monesti tuottavuuteen siellä, me keskityttiin maailmanrauhaan, me keskityttiin siihen, millä tavalla Ukrainan sota vaikuttaa mihinkin. Ja sitten loppua kohden, kun oli selvää jo se, että Trump oli tullut valituksi, niin meillä oli siinä pöydässä myös Trumpin tuomat ongelmat tähän kokonaisuuteen, Lehtonen luettelee.
Teollisuusliiton kakkosmies sanoo olevansa teknologiateollisuuden päänavaussopimukseen ”semityytyväinen”, mutta antaa silti tiukkaa palautetta sekä maan hallitukselle että työnantajapuolelle.
– Se jätti kyllä semmoisia haavoja, että tämä vaatii jonkun jatkoprosessin.
Petetyksi tulleen olo jäi
Jälkimaku TES-kierroksesta jäi ainakin työntekijäpuolella karvaaksi.
– Tästä jäi petetyksi tulleen olo, ja se liittyy sekä sovittelijaan että työnantajapuoleen.
– Se tärkein juttu on ollut se, että me päätimme ammattiyhdistysliikkeenä kaikesta huolimatta kantaa oman vastuumme. Me arvioitiin kilpailukykyä. Me arvioitiin ostovoimaan liittyvää kuoppaa ja me tehtiin rimaa hipoen sellainen ratkaisu, joka näissä kaikissa olosuhteissa säilyttää nämä, Lehtonen kuvaa.
Mitä tapahtui sitten pöydän toisella puolella, maan hallituksessa ja työnantajilla?
– Tätä vastuuntuntoa ei arvostettu millään tavalla, vaan meitä on lyöty taas niin kuin vierasta sikaa, erityisesti hallituksen toimesta. Enkä tästä kyllä työnantajapuolellekaan pisteitä anna siitä, millä tavalla tämä loppuprosessi ollaan tässä viemässä maaliin.
– Me näimme erityisesti sen, että tässä maassa vastuun kantaminen niin kuin me se nähdään – se ei kannata. Tässä maassa kannattaa olla mahdollisimman paljon kaikissa asioissa poikittain ja rällästää joka suuntaan, niin kuin Keskuskauppakamarin Romakkaniemi ja yrittäjien Pentikäinen, niin sillä tässä maassa menestyy.
Turja Lehtonen kertoo, että Suomeen haluttiin hallituksen ja elinkeinoelämän ohjauksessa rakentaa vientivetoinen työmarkkinamalli, josta työntekijäpuolella päävastuu lankesi Teollisuusliitolle.
– Voin sanoa heti jo, että tämä lankeaminen meille on ollut äärettömän raskas prosessi, ja me ei tätä missään tapauksessa haluta pitää meidän hartioilla, Lehtonen toteaa.
Hän sanoo myös, että koko nyt rakennettu työmarkkinamalli oli pelkkä kupla.
– Sillä saatiin ainoastaan sidottua sovittelijan kädet tiettyyn tiettyyn prosenttilukuun, joka nyt sekään ei ole enää kuulemma sidottu, vaan sekin voi elää. Tämä meidän avauksen tekemä summa – sillä ei olekaan enää mitään merkitystä, vaan nyt ollaan taas siirrytty ajassa seuraavaan, ja lukuja voidaan taas siirtää sinne ja tänne ja tuonne.
Ideologisia päiväunia
Lehtosen arvio työehtosopimusjärjestelmän tilanteesta on karu.
– Työmarkkinamalli tällaisenaan on totaalisen rikki.
Hän antaa tiukkaa palautetta erityisesti Palvelualojen työnantajille Paltalle ja sen toimitusjohtaja Tuomas Aarrolle, joita hän kutsuu työmarkkinahäiriköiksi.
– Palvelualojen työnantajat on kärkipäässä se, joka johtaa tätä hommaa. Eivätkä he ole missään vaiheessa sitoutuneet mihinkään tällaiseen yleiseen linjaan, joka tässä kaiken kaikkiaan vedettiin, Lehtonen jyrähtää.
”Työmarkkinamalli tällaisenaan on totaalisen rikki.”
Hän tiivistää työmarkkinoiden ongelmat siihen, että ammattiliitoilla ei ole enää vastassaan työnantajapuolella Etelärannassa työmarkkinaosaajia.
– Meillä on siellä vastassa kokoomuksen kasvattiseuran tekemät herrat, rouvat ja henkilöt. Jos me lähdetään katsomaan EK:n johtoa, niin siellä on Häkämies, entinen ministeri, Ilkka Oksala, entinen kokoomuksen nuorisovaikuttaja, entinen avustaja ja niin edespäin. Ja kun katsotaan sitä koko kaartia, niin ne on kaikki enemmän tai vähemmän tulleet kokoomustaustaisesta organisaatioista.
Turja Lehtonen arvioi, että työnantajapuolelta puuttuu kokemus ja osaaminen työmarkkinoista.
– Niillä ei ole haluakaan kehittää työmarkkinoita eteenpäin. Eikä niillä ole todennäköisesti semmoista osaamistakaan, vaan niitä ajaa ideologinen näkökulma, joka heijastunut kaikkeen tähän toimintaan, mitä EK on tehnyt, Lehtonen moittii.
– Siellä on ideologisia päiväunia, joilla todellisuudessa ei tulla korjaamaan niitä ongelmia, joita Suomessa on.
lehti 