1. Hyökkäys Ukrainaan on laiton, hyökkäys Iraniin välttämätön
Naton hollantilainen pääsihteeri Mark Rutte yritti tällä viikolla jonkinlaista uutta mielistelyn ja rähmällään olon ennätystä. Siksi lipevästi Rutte nuoli Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia keskiviikkona päättyneessä Haagin huippukokouksessa.
– Onnittelut ja kiitos päättäväisestä toiminnastanne Iranin suhteen. Se oli todella poikkeuksellista ja jotain, mitä kukaan muu ei olisi rohjennut tehdä. Sen ansiosta olemme kaikki enemmän turvassa, Rutte kehui viestissään, jonka Trump julkaisi sosiaalisen median alustallaan Truth Socialissa.
Rutte kiittelikin Trumpin johtajuutta ja puolusti huippukokouksen aikana toistuvasti Yhdysvaltojen viime sunnuntaina Iraniin tekemiä, kansainvälisen oikeuden näkökulmasta laittomia sotilasiskuja. Hänen mukaansa Iranilla ei saa olla ydinasetta.
– Historia on tehnyt teistä johtajan. Mielestäni se, mitä presidentti Trump on tehnyt, on hyvin kohdennettua, kirurgista, operaatio, jossa poistettiin mahdollisimman paljon Iranin kapasiteetista saavuttaa ydinase. Ylistän häntä siitä, Rutte palasi vielä teemaan kokouksen päätöslehdistötilaisuudessa.
Rutte sai vastaansa myös kysymyksen siitä, eikö ole tekopyhää, että Nato arvostelee Venäjän rikkoneen sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää hyökkäyksellään Ukrainaan, mutta tukee Yhdysvaltojen iskuja.
– No, en yhdy tähän näkemykseen ollenkaan, hän kuittasi.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre totesi aiemmin viikolla iskujen olleen kansainvälisen oikeuden vastaisia. Rutte kommentoi tätä sanomalla, ettei näin ollut.
Myös Suomen kokoomusvetoinen ulkopoliittinen johto presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo, ulkoministeri Elina Valtonen ja puolustusministeri Antti Häkkänen ovat selkeästi puolustaneet Iranin vastaisia iskuja.
Naton huippukokous osoittikin, että Suomi tukee nyt Yhdysvaltoja täysin ja käytännössä ehdoitta.
Mielenkiintoista on, että Iraniin kohdistuneen hyökkäyksen kannattajiin liittyi myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky. Hän toisti viestin, jonka mukaan Iranilla ei saa olla ydinasetta. Vielä tämän vuoden helmikuussa hän kuitenkin vaati Ukrainalle itselleen ydinaseita.
Sinällään ilmaisku Iranin ydinlaitoksia vastaan ei ole Trumpin keksintö. Brittilehti The Guardianin mukaan mukaan Yhdysvallat rakensi jo vuosia sitten maaperälleen iranilaisen Fordowin ydinlaitoksen jäljennöksen, johon se kokeilin nyt Iraniin pudotettuja bunkkerinmurtajapommeja.
Lisäksi Yhdysvallat ja Israel harjoittelivat pommituksia vielä viime vuonna niinikään Bidenin hallinnon aikana.
Yhdysvalloissa puheet Iranin ydinasevalmiudesta ovatkin vaihtuneet lennossa. Kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard väitti vain päivää ennen Yhdysvaltojen iskuja, että Iranilla olisi jo pian valmius ydinaseen rakentamiseen.
Vielä maaliskuussa hän kuitenkin totesi kongressin edessä, ettei Iran ole rakentamassa atomipommia eikä maan uskonnollinen johtaja Ali Khamenei ole antanut sellaiseen lupaa.
Myös uutiskanava CNN:n lainaamat amerikkalaiset tiedustelulähteet toteavat, että Iran on vuosien päässä ydinaseesta.
2. Asemenojen maailmanhistoriallinen nousu
Lopulta huippukokous onnistui tuottamaan vain suppean viisikohtaisen julistuksen. Esimerkiksi Washingtonin viime vuonna pidetyn huippukokouksen loppujulistuksessa oli 38 hyvinkin yksityiskohtaista lukua.
Haagin loppulausuman keskeinen kohta on jäsenvaltioiden lupaus sijoittaa viisi prosenttia bruttokansantuotteesta “puolustukseen ja turvallisuuteen liittyviin menoihin vuoteen 2035 mennessä”. Tavoitteen saavuttamista tarkastellaan vuonna 2029.
Pääsihteeri Rutte julisti, että uusi määrärahataso tarkoittaa ilmatorjuntaan suunnattujen panostusten viisinkertaistamista. Lisäksi ostoslistalla on tuhansia tankkeja ja miljoonia tykistöammuksia.
– Tämä on vahvempi, oikeudenmukaisempi ja tappavampi liittokunta, jota Nato-johtajat ovat alkaneet rakentaa.
Varustelumenojen nosto on tarkoitus toteuttaa kaavalla, jossa 3,5 prosenttia on suoria puolustusmenoja ja 1,5 prosenttia muita turvallisuuskustannuksia kuten panostuksia kriittiseen infrastruktuuriin, yhteiskunnan valmiuteen ja resilienssiin, innovaatioihin ja teollisuuteen.
Suomessa ulkoministeri Valtonen on esittänyt, että Lappiin suunniteltu eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen voisi sisältyä tähän 1,5 prosenttiin.
Muutama on kuitenkin joukosta poissa. Presidentti Trump sanoi jo ennen kokousta, ettei viiden prosentin tavoite koske Yhdysvaltoja, sillä maa on menneisyydessä jo maksanut suuren osan Euroopan puolustuksesta.
Lisäksi Espanjan vasemmistohallituksen pääministeri Pedro Sánchez ilmoitti, ettei maa aio tavoitella näin massiivista puolustusmenojen korotusta. Espanjalle riittää 2,1 prosentin bruttokansantuoteosuus. Myös Slovakia on aikeissa tehdä asiasta myöhemmin erillisiä sisäpoliittisia päätöksiä.
Seuraava miina voi kuitenkin olla jo kätkettynä 3,5 + 1,5 -kaavassa. On paljon mahdollista, että Yhdysvallat ei ainakaan presidentti Trumpin aikana tyydy erilaiseen höttöön, jota kovissa julkisten menojen paineissa kamppailevat Euroopan maat yrittävät tavoitteisiin sisällyttää.
Päämäärän saavuttaminen on muutenkin lähinnä teoreettista, sillä julkisten rahojen käyttö eri kohteisiin on aina sisäpoliittinen talousarviopäätös eikä Natolla ole minkäänlaista budjettivaltaa jäsenvaltioissa.
Asian toinen puoli on, että massiivinen asemenojen lisääminen tarkoittaa väistämättä leikkauksia jossain muualla. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehti jo ehdottaa, että lisää rahaa puolustukseen voisi saada arkipyhien siirtämisellä viikonloppuihin.
3. Ukrainan jäsenyyspolku katkaistiin
Puolustusmäärärahojen ohella Haagin kokouksen pääteemana piti olla Ukraina ja jonkinlainen uusi lupaus sen tulevasta Nato-jäsenyydestä. Yhdysvaltojen vaatimuksesta Ukrainan jäsenyystie kuitenkin katkaistiin, ainakin niin kauan kuin Trump on vallassa.
Loppulausumassa jäsenmaat vahvistavat vain kunkin jäsenmaan erillisen tuen Ukrainalle niin, että se voidaan ottaa huomioon jäsenmaiden viiden prosentin määrärahatavoitteissa.
Huomattavaa on, että Ukrainan presidentti Zelensky oli läsnä ainoastaan juhlaillallisilla kokouksen ensimmäisenä päivänä. Lisäksi hänellä oli kahdenväliset tapaamiset Trumpin ja pääsihteeri Rutten kanssa.
Tapaamisen järjestyivät myös Suomen, Ruotsin ja Norjan kanssa. Keskusteluissa olivat esillä muun muassa Ukrainan ilmapuolustuksen vahvistaminen sekä yhteinen asetuotanto.
Alun perin maalle luvattiin periaatteellinen jäsenyyspolku jo Naton Bukarestin huippukokouksessa vuonna 2008. Linjausta täsmennettiin vuonna 2023 Vilnan huippukokouksessa, joka julisti, että ”Ukrainan paikka on Natossa”.
Vuoden 2024 Washingtonin huippukokous vahvisti Ukrainan jäsenyyspyrkimyksen muotoilulla, jonka mukaan ”Ukrainan tulevaisuus on Natossa”.
Nyt muuttuneen linjan takana on Trumpin hallinto, jonka mielestä Ukrainan pysyminen Naton ulkopuolella on keskeisiä kestävän rauhan edellytyksiä Venäjän ja Ukrainan välillä.
Yhdysvallat esittääkin Ukrainalle rauhansuunnitelmaa, joka julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vaatisi Ukrainalta myös tuntuvia muita myönnytyksiä muun muassa Krimin niemimaasta ja Venäjän valtaamista alueista luopumista.
Pääsihteeri Rutte valoi kuitenkin vielä uskoa.
– Katson Nato-liittolaisten sopineen viime vuonna Washingtonissa, että Ukrainalla on peruuttamaton polku päästä Natoon. Se on edelleen totta nykypäivänä ja se on totta torstaina tämän huippukokouksen jälkeen.
Samoilla linjoilla on myös presidentti Stubb.
4. Suomi on yhä syvemmällä Naton kainalossa
Samalla Suomi on kulkenut yhä syvemmälle Naton kainaloon.
Mikkeliin perustetaan maavoimien alaesikunta, jonka tehtävä on sodan aikana komentaa Pohjois-Euroopassa toimivia Naton joukkoja. Lisäksi Rovaniemelle ja Sodankylään perustetaan Naton eteentyönnetyt maavoimajoukot (FLF, Forward Land Forces), joihin osallistuvat kehysvaltio Ruotsin lisäksi Iso-Britannia, Norja, Ranska, Tanska ja Islanti. Vaikka sotilaita ei aseteta pysyvästi Suomeen, kehitteillä on valmius tuoda niitä kriisin sattuessa pikaisesti paikalle.
Samalla Suomi tekee yhä tiiviimpää yhteistyötä suoraan Atlantin yli sotilasliiton isäntävaltion kanssa. DCA-sopimuksella (Defence Cooperation Agreement) Yhdysvaltojen joukoille on avattu vapaa kulku 15 suomalaiseen tukikohtaan. Suomessa on myös ollut amerikkalaisjoukkoja rotaatiopohjalta pysyvästi toukokuusta 2022 lähtien samalla, kun Yhdysvallat tekee säännöllisiä tiedustelulentoja pitkin itärajaa. Myös liittokunnan tiedusteludrooneille on suunnitteilla tukikohta Suomeen.
Jälleen uusi askel nähtiin, kun Suomi isännöi kaikissa lentotukikohdissaan viikon lopulla päättyvää Atlantic Trident 2025 – ilmasotaharjoitusta, jossa mukana ovat vain Naton ydinasevaltiot Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska. Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun harjoitus pidetään näiden maiden ulkopuolella.
Suomi hakee muutoinkin uutta asentoa ydinaseisiin. Huhtikuun lopulla Helsingissä pidettiin ensi kertaa Naton vuotuinen ydinasepolitiikan symposiumi.
Lisäksi Orpon hallituksen hankesalkussa on kuluvan vuoden joulukuussa tehdä esityksiä ydinenergialain muuttamisesta. Yksi mahdollisista muutoksista liittyy lain 4. pykälään, joka kieltää ydinräjähteet Suomessa. Hallituksen mukaan asiaa pitää arvioida, mutta Nato-jäsenyys ei sinällään tätä edellytä.
Toistaiseksi julkisuuteen ei ole kerrottu, millaisia keskusteluja Suomi on asiasta käynyt Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ranskan kanssa.
Mielenkiintoista on, että Haagin kokouksen aikana Britannia kertoi hankkivansa 12 uutta F-35-hävittäjää, jotka soveltuvat ydinaseiden kuljetukseen ja käyttöön. Nähtäväsi jää, onko niillä tulevaisuudessa käyttöä Pohjois-Euroopassa ja Suomessa.
Kun maan hallitus nyt ryhtyy – Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta – käytännössä kaikkien eduskuntapuolueiden tuella nostamaan varustelumenoja kohti 3,5 + 1,5 prosentin tavoitetta, on todennäköistä hallinnonalalle upotetaan jatkossa lähes yhtä paljon rahaa kuin koko opetussektoriin.
Suomi noudattaakin nyt melko kirjaimellisesti Trumpin sanelupolitiikkaa puolustusasioissa. Tosiasiassa ulkopoliittinen johti tuskin tietää, mihin valtavat uudet rahamäärät edes käytetään.
Yhdysvaltojen intressit ovat selvät. Leijonanosa uusista asehankkeista tulee suuntautumaan Atlantin taakse.
Juttua päivitetty klo 12.05: Korjattu tietoja Fordowin ydinlaitoksen kopiosta.
uutiskirje 